Ei pääse koira karvoistaan… Pitkään koulussa työskennelleenä hahmotan työvuoteni edelleen kesälomasta kesälomaan, ikään kuin lukuvuoden mitassa. Tänään oli kevään viimeinen työnohjaus ja huomenna helatorstaina ensimmäinen lomapäiväni. Olo on onnellinen ja mieli iloinen.
Usein kun tapaan vanhoja tuttuja naamoja niin kysymys minulle kuuluu, että minkäs verran sinä teet sitä työnohjausta. Somepäivitysteni kautta yliedustuu karjalan kieli, musiikki ja kultturityöt vaikka tottahan se on, että silläkin saralla työni on moninaista. Silti se oma päätyöni on työnohjaus.
Kulttuurin arvostaminen on sivistyksen mitta. Viihdekylläisessä ajassamme monipuolisen ja valtavirtojen vierellä operoivien kulttuurimuotojen näkyväksi tekeminen ja tilan antaminen punnitsevat kuntien kulttuuritoimen ja -tuotannot. Tuusulan kulttuuri ei ole vain Rantatien muistojen kiillottamista. Kulttuuripitäjän tunnistaa siitä, että se tuottaa kuntalaisilleen moninaisia kulttuurikokemuksia yhdessä taiteilijoiden ja toimijoiden kanssa tarjoten eri ikäisille asukkailleen myös ihmettelyä sekä identiteetin rakennuspalikoita.
Kulttuurivähemmistöjen arvostaminen ja näkyväksi tekeminen legitimioi vähemmistön osaksi yhteisöä ja äänen antaminen mahdollistaa kehittymisen ja tunnettavuuden lisääntymisen osana yhteisöä. Tuusulan kulttuuri operoi moninaista kulttuuria esiin nostaen. Palkinto karjalakielisen musiikin tekijälle on samalla tunnustus koko kieliyhteisölle. Suuren suuret passibot!
Nämä valtavirran viereiset alternative-purot ovat olleet oman elämäni valintoja niin kulttuurin kuluttajana kuin musiikintekijänä Eskimovähemmistöstä karjala-folkiin. Siksi ”Vuoden kulttuurimyönteinen” – palkinnon noutaminen oman kotikyläni kesäkeitaalta, super-monipuolisen kulttuuritarjonnan Tiilitehtaalta, oli minulle suuri ilo ja kunnia.
Viisitoista vuotta sitten yritin järjestää yhtä konserttia kotikylän harvoin auki olevassa pitkän piipun tehtaassa, kun ajattelin sen voivan olla ihan kelvollinen ja kiinnostava keikkamesta. Pitkän anelemisen jälkeen ajatus tuomittiin mahdottomana. Eilen meitä oli Tuusula-päivän iltaa viettämässä satamääräinen hyväntuulisten ihmisten joukko ja Tiilitehdas on nyt koko Uudenmaan oma alternative-kulttuurikeidas. Jes!
Minä lähden pakkaamaan pian autoani, kun Savonlinnan, Siilifolkin ja Nurmeksen Bomban keikat odottavat. Välipäivänä ajattelin äänittää yhden jakson Uusi-Suistamo -podcastiä. Tuusulan Jokelassa musisoin taiteiden yössä 9.8. klo 19 uuden Tulenlendo -yhtyeeni debyyttikeikalla Jokelan kotikirkossa sekä soolona karjalan kielen päivänä 27.11. klo 18 Jokelan kirjastossa otsikolla ”Paginua da pajatusta”. Tulgua terveh!
Palkintoraha menee kokonaisuudessaan lauluyhtye Bratanoiden ja Tulenlendo -yhtyeen digijulkaisujen tuontantoihin. Heti alkusyksystä saadaan uutta karjalankielistä musiikkia kaikille kuultavaksi. Niin ja jos karjalan kieli kiinnostaa, niin Tuusulan opiston etäkurssit starttaavat taas elokuussa. Ilmoittaudu hyvissä ajoin, koska kaikki kurssini ovat olleet loppuunmyytyjä. Ilmoittautuminen käynnistyy 14.8. klo 13.
http://karjalahipsteri.com/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2854-1-169x300.jpg00karhiphttp://karjalahipsteri.com/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2854-1-169x300.jpgkarhip2024-07-23 08:28:022024-08-12 15:14:38Passibo suuri Tuusulan kunta – Vuoden kulttuurimyönteinen kiittää!
Tänä kesänä pääset kuuntelemaan karjalankielistä musiikkia monessa paikassa. Ensimmäisenä Saatsi & Shemeikka esiintyy Tuusulan Lottamuseolla Uusimaa-päivän konsertissa 21.5. Viimeinen ”Karjalane kezä 2024” -konsertti on Tulenlendo -yhtyeen keikka Kuhmon Rimmin kylällä 7.9. Rimmihän on yksi kolmesta Suomen puolella olevasta vienalaiskylästä. Loimolan Voima esiintyy 28.6. Haapavesi- ja 25.7. Siili-folkeissa sekä 20.7. Ilomantsissa Iljan praasniekassa ja 27.7. Nurmeksen Bomballa suojärveläisten praasniekassa. Lauluyhtye Bratanoita taasen pääset kuulemaan Järvenpään ortodoksisen kirkon Kesä-Kasanskajassa 8.7.
http://karjalahipsteri.com/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2854-1-169x300.jpg00karhiphttp://karjalahipsteri.com/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2854-1-169x300.jpgkarhip2024-05-23 10:03:012024-05-23 10:04:01Karjalane kezä 2024 – karjalankielistä musiikkia ympäri Suomen
Toimin Erityiskasvatus -lehden kolumnistina vuodet 22-23. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se on Suomen erityiskasvatuksen liitto ry:n jäsenlehti. Leipätyöt -palstani kolumnit löydät lehden lopusta. Kirjoitukset voit lukea myös digitaalisessa muodossa Sel ry:n nettisivuilta. Ohessa kolumnien linkit digiversioihin.
Karjalan kieltä voi Suomessa opiskella Itä-Suomen yliopistossa sekä vapaan sivistystyön kentällä esimerkiksi kansanopistoissa. Tuusulan opistoon minut houkutteli karjalaa opettamaan opiston rehtori Timo Rusanen keväällä 2021 ja ensimmäiset karjalan kielen ja kulttuurin alkeiskurssit pidin lukuvuonna 21-22.
Opetusmuodoksi valikoitui heti alkuun etäopetus. Tietysti pandemia oli yksi syy verkko-opetuksen valintaan, mutta minulla oli heti aluksi ajatus siitä, että jos opetusta pystytään tarjoamaan ympäri Suomen, kurssit täyttyvät opiskelijoista. Oikeassa olin. Etäopetuksen avulla kynnys aloittaa karjalan kieleen ja kulttuuriin tutustuminen aivan alkeistasolta on matala. Ja juuri matalan kynnyksen kielenopetusta uhanalainen karjalan kieli tarvitsee.
Tuusulan opiston lukuvuoteen 23-24 olemme suunnitelleet taas uudet kurssit sekä syksylle että keväälle. Alkeiskurssi starttaa jo heti elokuussa maanantaina 28.8. Tämä vuoden kursseja on pidennetty kahdeksaan tapaamiseen eli opiskelutunteja on yhteensä 16. Sähköinen materiaali jaetaan kurssin osallistujille. Luvassa on perustason opiskelua, jossa heti alusta lähtien päästään harjoittelemaan puhumista. Kotiläksyt (kodiruavot) kuulustellaan Kahootissa pelaamalla (kizuamalla) ja jokainen opetuskerta päättyy Mišan kulttuurinurkkaan (kul’ttuuračuppuh), jossa luodaan lyhyitä katsauksia keskeisiin karjalaisen kulttuuriin piirteisiin. Kielihän on aina myös kulttuurin ja historian peili.
https://karjalahipsteri.com/wp-content/uploads/2023/07/IMG_3916-scaled.jpeg25601920karhiphttp://karjalahipsteri.com/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2854-1-169x300.jpgkarhip2023-07-27 11:23:342024-08-12 15:17:32Himottaugo karjalan kieli?
Oman työhistoriani tärkeimpiä oivalluksia on ollut verkostoyhteistyön merkityksen ymmärtäminen. Kun huoli lapsen tai nuoren koulunkäynnistä ylittää sen kynnyksen, että mukaan tarvitaan muita ammattilaisia oppilaan ja perheen kanssa työskentelyyn, avautuu samalla uusia mahdollisuuksia vaikeuksien voittamiseen.
Aina pedagogiset keinot ei riitä, vaan mukaan tarvitaan opiskeluhuoltoa, perhetyötä tai muuta lastensuojelullista yhteistyötä. Toisinaan lisääntyneet psyykkisen puolen ongelmat vaativat perustason opiskeluhuollon rinnalle matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, kasvatus- ja perheneuvolan asiantuntemusta tai lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoa.
Perheiden kanssa työskentely on oleellisen tärkeä osa koulunkäynnin haasteissa. Yhteistyön rakentamiseen kannattaa satsata, sillä hyvässä ja toisia arvostavassa verkostotyössä meidän on helpompi viedä eteenpäin vaikeiltakin tuntuvia asioita.
http://karjalahipsteri.com/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2854-1-169x300.jpg00karhiphttp://karjalahipsteri.com/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2854-1-169x300.jpgkarhip2023-05-05 10:28:552023-05-05 11:03:40Verkostotyötä voi oppia
Raataja väsyy myös tunteissaan ja lopulta voimattomuus alkaa syödä itseluottamusta. Ei ole yhtä insinööritieteen kaavaa, jolla uupumus estetään. Minun on itse tunnistettava ja löydettävä hälytysmerkit. Läheisillä ja työtovereilla voi olla mahdollista näitä merkkejä nähdä ja myös auttaa näkemään.
On tullut aika kiittää yhteistyöstä. Jätän Kalliomaan koulun rehtorin tehtävät ja suuntaan moninaiseen yrittäjyyteen.
Tulin Kalliomaan kouluun 1998 nuorena erityisluokanopettajana, joka elätteli toiveita oppia ymmärtämään jokin erityisopetuksen osa-alue vähän peruusteellisemmin. Jättäessäni sairaalaopetuksen taakseni, uskallan liittää ammattiini työnohjaaja-STOry:n lisäksi määreen vaativan erityisen tuen asiantuntija.
Työssäni lasten- ja nuorisopsykiatrisen sairaalakoulun rehtorina olen huomannut sen miten elintärkeää eteenpäin menemiselle on luottamuksen rakentamisen taito. Jos haluat saada muutosta, sinun pitää antaa sille mahdollisuus. Sinun pitää luottaa toiseen, valaa häneen uskoa muutokseen ja ohjata pois vanhoista tavoista ja tottumuksista.
https://karjalahipsteri.com/wp-content/uploads/2022/04/60DBE78F-12D7-4CDB-AF13-6B779FD2521D-scaled.jpeg11812560karhiphttp://karjalahipsteri.com/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2854-1-169x300.jpgkarhip2022-04-07 16:06:372022-09-26 16:15:11LUOTTAMUS SYNTYY LUOTTAMALLA
On tullut aika kiittää kahdestakymmenestäneljästä vuodesta. Tulin Tuusulan kunnan Kalliomaan kouluun erityisluokanopettajaksi vuonna 1998. Vuodesta 2001 olen toiminut sairaalareksinä. Pitkään työrupeamaan on mahtunut lukematon määrä erilaisia työtehtäviä ja merkityksellisiä kohtaamisia.
Omaan ihmiskäsitykseeni sekä elämänasenteeseeni työskentely moniammatillisessa viitekehyksessä Kellokosken huippuammattilaisten kanssa on jättänyt merkityksellisimmän jäljen. Psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskentely on opettanut paljon kohtaamisen merkityksestä sekä tulevaisuudenuskon luomisen tärkeydestä.
https://karjalahipsteri.com/wp-content/uploads/2022/01/20220107_122825-scaled.jpg11812560karhiphttp://karjalahipsteri.com/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2854-1-169x300.jpgkarhip2022-01-18 09:47:052022-09-26 16:15:3824 x kiitos Tuusula ja sairaalaopetus!
Tunteet ja ajatukset tulevat ja menevät aaltoina, emmekä voi niitä kahlita. Meillä on luontainen halu kuulua ryhmään ja jaamme ryhmässä arvomme sekä moraalimme. Jos työ tai työryhmän arvot tuntuvat vieraalta, on ryhmään sitoutuminen todennäköisesti vaikeampaa tai saattaa jäädä kokonaan syntymättä.
https://karjalahipsteri.com/wp-content/uploads/2021/12/pakkasjarvi.jpg296640karhiphttp://karjalahipsteri.com/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2854-1-169x300.jpgkarhip2021-12-08 11:22:432022-09-26 16:16:03TUNTEET, TYÖ JA TYÖNOHJAUS
Perusteletko sinä tekojasi kertomalla muille olevasi ”vain tällainen”? Antaako tietty persoonallisuus luvan esimerkiksi laukoa persoonansa suojista mitä vaan sylki suuhun tuo, ”koska minä nyt vaan olen tällainen”?
https://karjalahipsteri.com/wp-content/uploads/2021/10/IMG-20191230-WA0067.jpg15991599karhiphttp://karjalahipsteri.com/wp-content/uploads/2021/05/IMG_2854-1-169x300.jpgkarhip2021-10-18 19:31:512022-09-26 16:16:28”Minä nyt vaan olen tällainen…” – PERSOONASTA, ROOLISTA JA RYHMÄSTÄ
Valmistuin työnohjaajaksi HY+:n järjestämästä reilun kahden vuoden koulutuksesta 15.9.21. Oma koulutusmatkani oli moninainen matka itseeni. Lopputyöni teoreettisen ytimen muodostivat blogiin kirjatut teesit – ikään kuin muistutukseksi itselleni uudesta ammatillisuudestani.
Elo-syyskuun mediailmatila koulun viitekehyksessä ei ole ollut sieltä hilpeimmästä päästä. Ensin odoteltiin Koskelan surman tuomioita, sitten spekuloitiin tuomioiden kohtuullisuudella ja poikien vankilassa kuntoutumisella ja samaan syssyyn Ilta-Sanomat kertoi moniäänisessä juttusarjassaan ”Mikä Suomen koululaitoksessa on pielessä?”. Likipitäen kaikki oli pielessä… Väsyneiden opettajien ääni levisi isolla äänitorvella joka kolkkaan. Liikaa kehittämistä, erilaisia oppilaita, resurssien vähyyttä ja hankesulkeisia. Iloitsin siitä, että ratkaisujakin haettiin. Oppilailtakin.
Tulen kasvatuksen kentältä ja opetus- ja johtamistyötäni on jo vuosia ohjannut kognitiivis-konstruktivistinen oppimiskäsitys. Oppija ja opettaja/ohjaaja ovat yhdessä oppimistilanteessa. Oppija rakentaa uuden tiedon ja taidon oman osaamisensa päälle konstruoiden eli hahmotellen ja uutta tietoa entisen päälle kasvattaen. Ohjaaja tukee oppilasta prosessissa ja tarjoaa oppijan oppimistyyliin ja osaamistasoon sopivia rakenuspalikoita, joista oppija itse konstruoi asian eli oppii. Opettaja ei ole tiedon kaataja.
Työnohjaajan ja työnohjattavan (ryhmä tai yksilö) roolit ovat hyvin samankaltaisia. Yhteisen dialogin kautta hahmotetaan työtä, sen perustehtävää ja rakenteita, ymmärtäen samalla myös tunnepuolen vaikutuksen sekä johtamiseen liittyvät elementit. Tämän lisäksi työnohjauksessa on tärkeä hahmottaa koko ympärillä oleva systeemi, koska hyvin moni asia vaikuttaa työn tekemiseen, siitä nauttimiseen ja jaksamiseen.
Yksilö ei ole erillinen soturi shakkipelilaudalla, vaan kaikki nappulat liittyvät yhteiseen työhön. Jokainen työntekijä tuo työhön mukanaan oman historiansa niin työroolissa kuin koko elämäntarinansa. Tietoiset ja tiedostamattomat kokemukset ovat ohjanneet ja ohjaavat meidän valintojamme työssä yksin sekä yhdessä toisten kanssa.
Karjalankielinen musiikki saa oman kotinsa Nurmeksen Bomban talolta, kun Tohakka-klubit käynnistyvät vuonna 2025. Kuutena iltana Bomban talolla raikaa folk, rock sekä perinteisempi karjalainen kansanmusiikki.
Tohakka tarkoittaa suomeksi ”tohinaa, puhinaa” sekä ”pientä hutikkaa”. Tohakka-klubit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kuulla kotoperäistä ja uhanalaista karjalan kieltä Nurmeksen Bomban talon inspiroivassa miljöössä. Kuudessa klubi-illassa esiintyvät karjala-folkin palkittu Loimolan Voima, perinteitä ja uutta folkia yhdistelevä Sattuma, uutta karjalankielistä rockia soittava Tulenlendo -yhtye sekä perinteisempää karjalaista musiikkia esittävä Pajojoukko Bratanat.
Tohakka-klubin isäntänä ja tuottajana toimii karjalahipsteri Mika ”Levoin Miša” Saatsi yhteistyössä Break Sokos Hotel Bomban kanssa.
Tohakka-klubi 2025
4.1. Loimolan Voima 15.3. Sattuma 24.5. Tulenlendo 14.6. Loimolan Voima 30.8. Pajojoukko Bratanat 27.9. Tulenlendo
Loimolan Voima esiintyy Tohakka-klubilla 4.1.25 ja 14.6.25
Vuonna 2020 debyyttialbuminsa Ruttomužikan kyynäl julkaissut yhtye on muutamassa vuodessa tehnyt yli sata keikkaa, vieraillut Saksassa ja Virossa, julkaissut kaksi albumia, palkittu vuoden kansanmusiikkilevystä 2021, vuoden kansanmusiikkitekijänä 2023 ja Risteys-palkinnolla 2024.
Loimolan Voima tekee omintakeiset laulunsa itse perinteitä kunnioittaen, mutta samalla uutta ilmaisua luoden. Akustisten soittimien rinnalla surisevat syntetisaattorit ja looper luo kerroksia historiasta tähän päivään.
Sattuma folk band esiintyy Tohakka-klubilla 15.3.25
Arto Rinteen luotsaama Sattuma folk-yhtye on perustettu Petroskoissa vuonna 2003. Yhtye on julkaissut kahdeksan albumia ja keikkaillut Karjaloiden lisäksi Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa. Vuonna 2024 Sattuma julkaisi uuden Karjalasta Karjalaan levyn, jonka jokaisen kappaleen tarina liittyy tavalla tai toisella Karjalaan, sen historiaan ja nykyaikaan. Levyltä löytyy sekä iloista folk-revittelyä ja kuplettia että maailmanmenoa pohdiskelevaa balladia. Laulukielinä ovat suomi, karjala ja Äänisniemen venäjän murre.
Kokoonpano:
Arto Rinne: laulu, kitara, haitari Eila Rinne: viulu, laulu
Kotiranta
Tulenlendo
Tulenlendo esiintyy Tohakka-klubilla 24.5.25 ja 27.9.25
Tulenlendo on vuonna 2024 perustettu karjalankielinen rock-yhtye. Tulenlennon kappaleissa karjalainen kansanperinne kohtaa rockin, folkin ja itäbluesin sekä sähkökitara haitarin. Pitkän linjan soittajien erilaiset taustat rock-, blues-, punk- ja kansanmusiikki-yhtyeistä kuuluvat Tulenlennon karjala-rockissa. Loppuvuonna 2024 yhtye julkaisi suoratoistopalveluihin ensimmäiset kappaleensa: Rakkahus eule riähkä, Liuskučuari ja Päivännouzu.
Kokoonpano:
Mika Saatsi: laulu, akustinen kitara Mikael Shemeikka: haitari, laulu Ari Enqvist: basso Samuli Mikkola: sähkökitara, laulu Juho Kaskinen: rummut
Spotify
Pajojoukko Bratanat
Pajojoukko Bratanat esiintyy Tohakka-klubilla 30.8.25
Pajojoukko Bratanat on karjalankielinen lauluyhtye, jonka ohjelmistossa kohtaavat kaikki karjalan eri kielimuodot sekä moninainen kansanmusiikki runonlauluista uuteen nykyfolkiin ja suakkunoista prisatkah. Yhtyeen ensimmäinen digi-ep ”Pilbazie” on julkaistu syksyllä 2024. Pilbazie sisältää neljä suistamolaista kansansävelmää (Viikon vuotin, Huold on äijäl, Tulen syndy ja Tuutine tuuti) bratanamaiseen tyyliin sovitettuna.
Kokoonpano:
Marko Meijer: laulu, kitara Timo Mokkila: laulu, tanssi Mika Saatsi: laulu, rytmisoittimet Mikael Shemeikka: laulu, haitari, kantele
Karjalahipsteri Levoin Miša soittua pajattau karjalaksi monenmoizie karjalankielizie pajoloi gituaran, domran, ukulelen libo kandelehen ker. Hiän on rakas karjalah, sentäh vai karjalaksi pajattau. Roindupäivih da mihtahto soittajazih kuču vai Miša paikalla karjalazeksi pajoniekaksi!
Karjalahipsteri Levoin Miša soittaa ja laulaa monenlaisia karjalakielisiä lauluja kitaran, domran, ukulelen tai kanteleen säestyksellä. Hän rakastaa karjalan kieltä ja siksi vain karjalaksi laulaa. Kutsu Miša vaikka syntymäpäivien tai muiden tapahtumien ohjelmanumeroksi – karjalaiseksi trubaduuriksi!
Tulenlendo on karjalankielistä rock-muuzikkua luadija joukko. Muuzikassa yhistyy karjalane kanzanperinneh tämän aijan folkih, rockih da päivännouzu-bluesih.
Tulenlendo on vuonna 2024 perustettu karjalankielinen rock-yhtye. Tulenlennon kappaleissa karjalainen kansanperinne kohtaa rockin, folkin ja itäbluesin sekä sähkökitara haitarin. Pitkän linjan soittajien erilaiset taustat rock-, blues-, punk- ja kansanmusiikki-yhtyeistä kuuluvat Tulenlennon karjala-rockissa. Loppuvuonna 2024 yhtye julkaisee suoratoistopalveluihin ensimmäiset kappaleensa: Rakkahus eule riähkä, Liuskučuari ja Päivännouzu.
mš
JJPhotos
