,

TOHAKKA 2026 – BOMBAN TALO

Läkkä Tohakkah Bomban taloih!

Tohakka-klubit jatkuvat vuonna 2026 karjalankielisen musiikin kotilavalla, Nurmeksen Bomban talolla. Viitenä iltana Bomballa soi moninainen karjalainen musiikki folk-trip-hopista itkulauluun ja karjala-rockista deltabluesiin.

Tohakka tarkoittaa suomeksi ”tohinaa, puhinaa” sekä ”pientä hutikkaa”. Tohakka-klubit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kuulla kotoperäistä ja uhanalaista karjalan kieltä Break Sokos Hotel Bomballe kuuluvan Bomban talon inspiroivassa miljöössä. Viidessä klubi-illassa esiintyvät eteeristä folk-trip-hopia soittava ILMU, karjala-folkin palkittu Loimolan Voima, itkulaulua ja runolaulua yhdistelevä Surento, uutta karjalankielistä rockia soittava Tulenlendo -yhtye sekä karjalankieliset trubaduurit Kaarlon Martiska deltabluesineen ja folkin ja kansanmusiikin rajapinnoilta ammentava Tohakan klubi-isäntä Levoin Miša.

Tohakka-klubin tuottaa karjalahipsteri Mika Saatsi yhteistyössä Break Sokos Hotel Bomban kanssa.

Tohakka-klubi 2026

21.2.26 ILMU (folk-trip-hop)

6.6.26 Loimolan Voima (folk-rock)

29.8.26 Surento (itkulaulu, runolaulu)

19.9.26 Tulenlendo (karjala-rock)

7.11. Kaarlon Martiska (deltablues), Levoin Miša (folk)

TOHAKKA – ainavoluaduzet karjalazet illačut Bomban taloissa

Tulgua terveh kaikin!

Lisätietoa: mika@karjalahipsteri.com 

Tohakka esiintyjät 2026

ILMU esiintyy Tohakka-klubilla 21.2.26

Ilmu on Karjalan tasavallasta lähtöisin oleva ja nykyisin Tampereelta käsin operoiva folk-trip-hop -yhtye, joka esittelee uuden sukupolven karjalaista kulttuuria. Yhtyeen inspiraationa toimii muinaisen maan syntyhistoria, kotiseudun luonto, kulttuuri, perinteet ja karjalan kielen kauneus. 

Yhtyeen kappaleissa livvinkarjala yhdistyy perinteisiin kansansoittimiin (kantele, jouhikko, tuulipillit) ja nykyään useammin lavalla nähtäviin sähkökitaraan, viuluun ja selloon. ILMU on palkittu vuoden 2021 parhaana venäläisenä etnomusiikkiprojektina (Russian World Music Awards).  ILMU on esiintynyt lukuisilla festivaaleilla Suomessa ja Virossa. Kappaleen ”Langat” musiikkivideo voitti parhaan musiikkivideon palkinnon Luleå International Film Festivalilla.

Kokoonpano

Tatiana Tkachenko: laulu, koskettimet, kantele

Aleksei Tkachenko: sähkökitara, koskettimet, sampler, kantele

Nadezhda Gornitcyna: viulu, taustalaulu

Mirva Ormin: jouhikko, basso jouhikko, taustalaulu

Langat (Youtube):

Loimolan Voima esiintyy Tohakka-klubilla 6.6.26

Keväällä 2026 kolmennen levynsä julkaiseva Loimolan Voima saapuu Tohakka-klubille uusien laulujensa kanssa. Vuonna 2020 debyyttialbuminsa Ruttomužikan kyynäl julkaissut yhtye on muutamassa vuodessa tehnyt pitkälle toista sataa keikkaa Suomessa ja ulkomailla sekä palkittu mm. vuoden kansanmusiikkilevystä 2021, vuoden kansanmusiikkitekijänä 2023 ja Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden 2025 yhtyeenä.

Loimolan Voima tekee omintakeiset laulunsa itse perinteitä kunnioittaen, mutta samalla uutta ilmaisua luoden. Akustisten soittimien rinnalla surisevat syntetisaattorit ja helskyy haitari. Veljesten esiintyminen on karjalaista tarinankerrontaa 2020-luvulla.

Kokoonpano

Levoin Miša: laulu, ukulele, akustinen kitara ja lyömäsoittimet

Levoin Miikkula: ukubasso, laulu, PolyD-syntetisaattori, haitari

Ottakkua brihačču (Youtube):

Surento esiintyy Tohakka-klubilla 29.8.26

Yhtyeen muusikot Liisa Matveinen, Emmi Kuittinen ja Emilia Kallonen ovat karjalaiseen ja inkeriläiseen perinteeseen erikoistuneita kansanlaulajia ja itkijöitä. He ovat säveltäneet ja sovittaneet perinteisiä itkuvirsirunoja uusiksi itkulauluiksi, joissa soivat sekä itkun että moniäänisen laulun äänet. Lisäksi ohjelmistossa on perinteisempää itkuvirttä ja yhtyeen säveltämää runolaulua. Moniäänisen laulun lisäksi yhtyeessä soivat kantele ja ukulele.

Surennon musiikki liikkuu moni-ilmeisen surun syvyyksissä sekä elämän taitekohtien kipeydessä ja haikeudessa. Laulujen ja itkuvirsien viesti on kuitenkin toiveikas ja elämänmyönteinen. Mukaan mahtuu myös elämän riemua. Yhtyeen nimi Surento viittaa surevan tai kaipaavan ihmisen olemukseen.

Itkuvirsiin kuuluvat kauniit, vertauskuvalliset, hellittelevät ja kunnioittavat sanat sekä apeutumiseen ja myötäelämiseen virittävä sävelmä ja esitystapa. Itkuvirren tehtävä on saatella kuulijat herkistymään, mahdollisesti myös itkemään.

Kokoonpano

Liisa Matveinen, laulu ja kantele
Emmi Kuittinen, laulu ja ukulele

Emilia Kallonen, laulu

Surento – kolmen itkijän yhtye (Youtube):

Tulenlendo esiintyy Tohakka-klubilla 19.9.26

Tulenlendo on vuonna 2024 perustettu karjalankielinen rock-yhtye. Yhtyeen kappaleissa karjalainen kansanperinne kohtaa rockin, folkin ja itäbluesin sekä sähkökitara haitarin. Pitkän linjan soittajien erilaiset taustat rock-, blues-, samba-, punk- ja kansanmusiikki-yhtyeistä kuuluvat Tulenlennon karjala-rockissa. Vuonna 2024 ja 2025 yhtye julkaisi suoratoistopalveluihin ensimmäiset kappaleensa: Rakkahus eule riähkä, Liuskučuari, Päivännouzu, Rauha, Suistaman kägi sekä Enzimäzestä laulusta.

Kokoonpano

Mika Saatsi: laulu, akustinen kitara

Mikael Shemeikka: haitari, laulu

Ari Enqvist: basso

Samuli Mikkola: sähkökitara, laulu

Sami Kontola: rummut

Suistaman kägi (Youtube):

Kaarlon Martiska & Levoin Miša esiintyvät Tohakka-klubilla 7.11.26

Kaarlon Martiska, oikealta nimeltään Martti Jousimo syntyi vuonna 1973 Otanmäessä, Kainuussa. Hänen ensiesiintymisensä oli veljen kanssa alle 10-vuotiaana poikien Suistamolla syntyneen isän järjestämissä sukujuhlissa Ryynäsjärven rannalla sijaitsevassa Retka-nimisessä talossa. Talo oli rakennettu rautaruukin työntekijöiden vapaa-ajan viettopaikaksi. Isosta koosta johtuen siitä tuli mieleen vanhan ajan karjalainen talo ja oli pihapiirissä oikea savusaunakin, joka illalla lämmitettiin. 

Pian Jari otti Martin mukaan jo perustamaansa yhtyeeseen. Yli kymmenen vuoden toiminta Kainuussa lähti lainakappaleista mm. southern rock pioneerin Lynyrd Skynyrdin materiaalista siirtyen sitten suomenkielisen popin kautta omatekoiseen progepunkiin. Yhtye julkaisi 4 omakustannepienlevyä. Sittemmin Martti jatkoi rockmusiikin soittamista useissa yhtyeissä niin Oulussa, Helsingissä kuin Hyvinkäälläkin, jossa nykyisin asuu. 

Vuonna 2016 Martti innostui deltabluesista ja aloitti siirtymisen sähköisestä soittamisesta pelkästään akustiseen. Keväällä 2024 Martti näki Miša Saatsin Ylen Kulttuuricoctail-ohjelmassa, mistä syntyi innostus alkaa opiskella suvikarjalaa Mišan Tuusulan opistossa etänä vetämillä kursseilla. Tämä johti omien deltablueskappaleiden kääntämiseen suvikarjalaksi.

Toine muailman voina (Youtube):

Karjalahipsteri Levoin Miša (Mika Saatsi)on musiikintekijä, tuottaja, karjalan kielen opettaja sekä kielen ja kulttuurin elvyttäjä. Soolokeikolla Miša esittää omien kappaleiden lisäksi valikoituja paloja vuosien varrella mukaan tarttuneista lauluista. Koskaan ei voi tietää millä soittimilla lauluja säestetään. Mitähän Mišalla on tällä kertaa Bomballa mukanaan laulu- ja soittorepussaan?

Svätöi pihlaja (Youtube):

/by

Passibo suuri Tuusulan kunta – Vuoden kulttuurimyönteinen kiittää!

Kulttuurin arvostaminen on sivistyksen mitta. Viihdekylläisessä ajassamme monipuolisen ja valtavirtojen vierellä operoivien kulttuurimuotojen näkyväksi tekeminen ja tilan antaminen punnitsevat kuntien kulttuuritoimen ja -tuotannot. Tuusulan kulttuuri ei ole vain Rantatien muistojen kiillottamista. Kulttuuripitäjän tunnistaa siitä, että se tuottaa kuntalaisilleen moninaisia kulttuurikokemuksia yhdessä taiteilijoiden ja toimijoiden kanssa tarjoten eri ikäisille asukkailleen myös ihmettelyä sekä identiteetin rakennuspalikoita.

Kulttuurivähemmistöjen arvostaminen ja näkyväksi tekeminen legitimioi vähemmistön osaksi yhteisöä ja äänen antaminen mahdollistaa kehittymisen ja tunnettavuuden lisääntymisen osana yhteisöä. Tuusulan kulttuuri operoi moninaista kulttuuria esiin nostaen. Palkinto karjalakielisen musiikin tekijälle on samalla tunnustus koko kieliyhteisölle. Suuren suuret passibot!

Nämä valtavirran viereiset alternative-purot ovat olleet oman elämäni valintoja niin kulttuurin kuluttajana kuin musiikintekijänä Eskimovähemmistöstä karjala-folkiin. Siksi ”Vuoden kulttuurimyönteinen” – palkinnon noutaminen oman kotikyläni kesäkeitaalta, super-monipuolisen kulttuuritarjonnan Tiilitehtaalta, oli minulle suuri ilo ja kunnia. 

Viisitoista vuotta sitten yritin järjestää yhtä konserttia kotikylän harvoin auki olevassa pitkän piipun tehtaassa, kun ajattelin sen voivan olla ihan kelvollinen ja kiinnostava keikkamesta. Pitkän anelemisen jälkeen ajatus tuomittiin mahdottomana. Eilen meitä oli Tuusula-päivän iltaa viettämässä satamääräinen hyväntuulisten ihmisten joukko ja Tiilitehdas on nyt koko Uudenmaan oma alternative-kulttuurikeidas. Jes!

Minä lähden pakkaamaan pian autoani, kun Savonlinnan, Siilifolkin ja Nurmeksen Bomban keikat odottavat. Välipäivänä ajattelin äänittää yhden jakson Uusi-Suistamo -podcastiä. Tuusulan Jokelassa musisoin taiteiden yössä 9.8. klo 19 uuden Tulenlendo -yhtyeeni debyyttikeikalla Jokelan kotikirkossa sekä soolona karjalan kielen päivänä 27.11. klo 18 Jokelan kirjastossa otsikolla ”Paginua da pajatusta”. Tulgua terveh!

Palkintoraha menee kokonaisuudessaan lauluyhtye Bratanoiden ja Tulenlendo -yhtyeen digijulkaisujen tuontantoihin. Heti alkusyksystä saadaan uutta karjalankielistä musiikkia kaikille kuultavaksi. Niin ja jos karjalan kieli kiinnostaa, niin Tuusulan opiston etäkurssit starttaavat taas elokuussa. Ilmoittaudu hyvissä ajoin, koska kaikki kurssini ovat olleet loppuunmyytyjä. Ilmoittautuminen käynnistyy 14.8. klo 13.

Hyviä loppukeziä teilä kaikilla!

Tervehyzin,

karjalahipsteri Levoin Miša

/by

Karjalane kezä 2024 – karjalankielistä musiikkia ympäri Suomen

Tänä kezänä piäzet kuundelemah karjalankielistä muuzikkua monessa paikassa. Enzimäzenä Saatsi & Shemeikka ozuttelou Tuuzulan Lottamuzeilla 21.5. Uuzimua-päivän končertassa. Jälgimäne ”Karjalane kezä 2024” -končertta tuasen on Tulenlendo -joukon keikka Kuhmon Rimminkylällä 7.9. Rimmihäi on yksi kolmesta Suomen puolella olijasta vienalaiskylästä. Loimolan Voima ozuttelou 28.6. Huabavezi- da 25.7. Siili-folkkiloissa segä 20.7. Mančissa Il’l’an pruazniekassa i 27.7. Nurmeksen Bomballa suojärveläzien pruazniekassa. Pajojoukko Bratanoida tuasen suat kuulla Järvenpiän pravoslaunoilla kiriköllä Kezä-Kazanskajassa 8.7.

Tulgua terveh karjalazeh kezäh! Lizätieduo: mika@karjalahipsteri.com / +358 40 220 8848

Tänä kesänä pääset kuuntelemaan karjalankielistä musiikkia monessa paikassa. Ensimmäisenä Saatsi & Shemeikka esiintyy Tuusulan Lottamuseolla Uusimaa-päivän konsertissa 21.5. Viimeinen ”Karjalane kezä 2024” -konsertti on Tulenlendo -yhtyeen keikka Kuhmon Rimmin kylällä 7.9. Rimmihän on yksi kolmesta Suomen puolella olevasta vienalaiskylästä. Loimolan Voima esiintyy 28.6. Haapavesi- ja 25.7. Siili-folkeissa sekä 20.7. Ilomantsissa Iljan praasniekassa ja 27.7. Nurmeksen Bomballa suojärveläisten praasniekassa. Lauluyhtye Bratanoita taasen pääset kuulemaan Järvenpään ortodoksisen kirkon Kesä-Kasanskajassa 8.7.

Tervetuloa karjalaiseen kesään! Lisätietoja: mika@karjalahipsteri.com / +358 40 220 8848

/by

AJATTELU, OMENAPUUT JA TYÖUUPUMUS

Koska omenapuiden leikkaaminen on minulle hyvin tuttua puuhaa, ehdin myös ajattella. Ajatteleminen on minun uuden elämänvaiheeni rakkainta tekemistä.

Read more
/by

Erityiskasvatus -lehden kolumnit 2022-2023

Toimin Erityiskasvatus -lehden kolumnistina vuodet 22-23. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se on Suomen erityiskasvatuksen liitto ry:n jäsenlehti. Leipätyöt -palstani kolumnit löydät lehden lopusta. Kirjoitukset voit lukea myös digitaalisessa muodossa Sel ry:n nettisivuilta. Ohessa kolumnien linkit digiversioihin.

2024/1: Kohtaamisten ketjuja

2023/4: Mielen puutarhassa

2023/3: Muisto vain jää

2023/2: Yhdyspintayhteistyöhön

2023/1: Tinat, toiveet ja lupaukset

2022/4: Koulun kehittäminen kiinnostaa nyt kaikkia

2022/3: Kumiankkakuiskaaja

2022/2: Toivon tuojat

2022/1: Ylpeästi erkkamaikka

/by

Himottaugo karjalan kieli?

Karjalan kieltä voi Suomessa opiskella Itä-Suomen yliopistossa sekä vapaan sivistystyön kentällä esimerkiksi kansanopistoissa. Tuusulan opistoon minut houkutteli karjalaa opettamaan opiston rehtori Timo Rusanen keväällä 2021 ja ensimmäiset karjalan kielen ja kulttuurin alkeiskurssit pidin lukuvuonna 21-22.

Opetusmuodoksi valikoitui heti alkuun etäopetus. Tietysti pandemia oli yksi syy verkko-opetuksen valintaan, mutta minulla oli heti aluksi ajatus siitä, että jos opetusta pystytään tarjoamaan ympäri Suomen, kurssit täyttyvät opiskelijoista. Oikeassa olin. Etäopetuksen avulla kynnys aloittaa karjalan kieleen ja kulttuuriin tutustuminen aivan alkeistasolta on matala. Ja juuri matalan kynnyksen kielenopetusta uhanalainen karjalan kieli tarvitsee.

Tuusulan opiston lukuvuoteen 23-24 olemme suunnitelleet taas uudet kurssit sekä syksylle että keväälle. Alkeiskurssi starttaa jo heti elokuussa maanantaina 28.8. Tämä vuoden kursseja on pidennetty kahdeksaan tapaamiseen eli opiskelutunteja on yhteensä 16. Sähköinen materiaali jaetaan kurssin osallistujille. Luvassa on perustason opiskelua, jossa heti alusta lähtien päästään harjoittelemaan puhumista. Kotiläksyt (kodiruavot) kuulustellaan Kahootissa pelaamalla (kizuamalla) ja jokainen opetuskerta päättyy Mišan kulttuurinurkkaan (kul’ttuuračuppuh), jossa luodaan lyhyitä katsauksia keskeisiin karjalaisen kulttuuriin piirteisiin. Kielihän on aina myös kulttuurin ja historian peili.

Read more
/by
,

Verkostotyötä voi oppia

Palaute verkostotyön koulutuksesta 31.3.23

Oman työhistoriani tärkeimpiä oivalluksia on ollut verkostoyhteistyön merkityksen ymmärtäminen. Kun huoli lapsen tai nuoren koulunkäynnistä ylittää sen kynnyksen, että mukaan tarvitaan muita ammattilaisia oppilaan ja perheen kanssa työskentelyyn, avautuu samalla uusia mahdollisuuksia vaikeuksien voittamiseen.

Aina pedagogiset keinot ei riitä, vaan mukaan tarvitaan opiskeluhuoltoa, perhetyötä tai muuta lastensuojelullista yhteistyötä. Toisinaan lisääntyneet psyykkisen puolen ongelmat vaativat perustason opiskeluhuollon rinnalle matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, kasvatus- ja perheneuvolan asiantuntemusta tai lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoa.

Perheiden kanssa työskentely on oleellisen tärkeä osa koulunkäynnin haasteissa. Yhteistyön rakentamiseen kannattaa satsata, sillä hyvässä ja toisia arvostavassa verkostotyössä meidän on helpompi viedä eteenpäin vaikeiltakin tuntuvia asioita.

Read more
/by

Uskaltaako uupumuksesta puhua?

Raataja väsyy myös tunteissaan ja lopulta voimattomuus alkaa syödä itseluottamusta. Ei ole yhtä insinööritieteen kaavaa, jolla uupumus estetään. Minun on itse tunnistettava ja löydettävä hälytysmerkit. Läheisillä ja työtovereilla voi olla mahdollista näitä merkkejä nähdä ja myös auttaa näkemään.

Read more
/by

Kiitos yhteistyökumppaneille!

Prinsessapatsaalla Kellokosken puistossa

On tullut aika kiittää yhteistyöstä. Jätän Kalliomaan koulun rehtorin tehtävät ja suuntaan moninaiseen yrittäjyyteen.

Tulin Kalliomaan kouluun 1998 nuorena erityisluokanopettajana, joka elätteli toiveita oppia ymmärtämään jokin erityisopetuksen osa-alue vähän peruusteellisemmin. Jättäessäni sairaalaopetuksen taakseni, uskallan liittää ammattiini työnohjaaja-STOry:n lisäksi määreen vaativan erityisen tuen asiantuntija.

Read more
/by

LUOTTAMUS SYNTYY LUOTTAMALLA

Työssäni lasten- ja nuorisopsykiatrisen sairaalakoulun rehtorina olen huomannut sen miten elintärkeää eteenpäin menemiselle on luottamuksen rakentamisen taito. Jos haluat saada muutosta, sinun pitää antaa sille mahdollisuus. Sinun pitää luottaa toiseen, valaa häneen uskoa muutokseen ja ohjata pois vanhoista tavoista ja tottumuksista.

Read more
/by

24 x kiitos Tuusula ja sairaalaopetus!

On tullut aika kiittää kahdestakymmenestäneljästä vuodesta. Tulin Tuusulan kunnan Kalliomaan kouluun erityisluokanopettajaksi vuonna 1998. Vuodesta 2001 olen toiminut sairaalareksinä. Pitkään työrupeamaan on mahtunut lukematon määrä erilaisia työtehtäviä ja merkityksellisiä kohtaamisia.

Omaan ihmiskäsitykseeni sekä elämänasenteeseeni työskentely moniammatillisessa viitekehyksessä Kellokosken huippuammattilaisten kanssa on jättänyt merkityksellisimmän jäljen. Psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskentely on opettanut paljon kohtaamisen merkityksestä sekä tulevaisuudenuskon luomisen tärkeydestä.

Read more
/by

TUNTEET, TYÖ JA TYÖNOHJAUS

Tunteet ja ajatukset tulevat ja menevät aaltoina, emmekä voi niitä kahlita. Meillä on luontainen halu kuulua ryhmään ja jaamme ryhmässä arvomme sekä moraalimme. Jos työ tai työryhmän arvot tuntuvat vieraalta, on ryhmään sitoutuminen todennäköisesti vaikeampaa tai saattaa jäädä kokonaan syntymättä.

Read more
/by

”Minä nyt vaan olen tällainen…” – PERSOONASTA, ROOLISTA JA RYHMÄSTÄ

Perusteletko sinä tekojasi kertomalla muille olevasi ”vain tällainen”? Antaako tietty persoonallisuus luvan esimerkiksi laukoa persoonansa suojista mitä vaan sylki suuhun tuo, ”koska minä nyt vaan olen tällainen”?

Read more
/by

Uuden ammatillisuuteni teesit

Valmistuin työnohjaajaksi HY+:n järjestämästä reilun kahden vuoden koulutuksesta 15.9.21. Oma koulutusmatkani oli moninainen matka itseeni. Lopputyöni teoreettisen ytimen muodostivat blogiin kirjatut teesit – ikään kuin muistutukseksi itselleni uudesta ammatillisuudestani.

Read more
/by

Säälliset käytöstavat koulun ihmisyyden mittariksi

mš

Elo-syyskuun mediailmatila koulun viitekehyksessä ei ole ollut sieltä hilpeimmästä päästä. Ensin odoteltiin Koskelan surman tuomioita, sitten spekuloitiin tuomioiden kohtuullisuudella ja poikien vankilassa kuntoutumisella ja samaan syssyyn Ilta-Sanomat kertoi moniäänisessä juttusarjassaan ”Mikä Suomen koululaitoksessa on pielessä?”. Likipitäen kaikki oli pielessä… Väsyneiden opettajien ääni levisi isolla äänitorvella joka kolkkaan. Liikaa kehittämistä, erilaisia oppilaita, resurssien vähyyttä ja hankesulkeisia. Iloitsin siitä, että ratkaisujakin haettiin. Oppilailtakin.

Read more
/by

Minä työnohjaajana – oma teoreettinen viitekehykseni

JJPhotos

Tulen kasvatuksen kentältä ja opetus- ja johtamistyötäni on jo vuosia ohjannut kognitiivis-konstruktivistinen oppimiskäsitys. Oppija ja opettaja/ohjaaja ovat yhdessä oppimistilanteessa. Oppija rakentaa uuden tiedon ja taidon oman osaamisensa päälle konstruoiden eli hahmotellen ja uutta tietoa entisen päälle kasvattaen. Ohjaaja tukee oppilasta prosessissa ja tarjoaa oppijan oppimistyyliin ja osaamistasoon sopivia rakenuspalikoita, joista oppija itse konstruoi asian eli oppii. Opettaja ei ole tiedon kaataja.

Työnohjaajan ja työnohjattavan (ryhmä tai yksilö) roolit ovat hyvin samankaltaisia. Yhteisen dialogin kautta hahmotetaan työtä, sen perustehtävää ja rakenteita, ymmärtäen samalla myös tunnepuolen vaikutuksen sekä johtamiseen liittyvät elementit. Tämän lisäksi työnohjauksessa on tärkeä hahmottaa koko ympärillä oleva systeemi, koska hyvin moni asia vaikuttaa työn tekemiseen, siitä nauttimiseen ja jaksamiseen.

Yksilö ei ole erillinen soturi shakkipelilaudalla, vaan kaikki nappulat liittyvät yhteiseen työhön. Jokainen työntekijä tuo työhön mukanaan oman historiansa niin työroolissa kuin koko elämäntarinansa. Tietoiset ja tiedostamattomat kokemukset ovat ohjanneet ja ohjaavat meidän valintojamme työssä yksin sekä yhdessä toisten kanssa.

Read more
/by
,

Kesälomasta kesälomaan – karjalahipsterin työvuosi 24-25

Polkupyörävaeltajat Rauhassa

Ei pääse koira karvoistaan… Pitkään koulussa työskennelleenä hahmotan työvuoteni edelleen kesälomasta kesälomaan, ikään kuin lukuvuoden mitassa. Tänään oli kevään viimeinen työnohjaus ja huomenna helatorstaina ensimmäinen lomapäiväni. Olo on onnellinen ja mieli iloinen.

Usein kun tapaan vanhoja tuttuja naamoja niin kysymys minulle kuuluu, että minkäs verran sinä teet sitä työnohjausta. Somepäivitysteni kautta yliedustuu karjalan kieli, musiikki ja kultturityöt vaikka tottahan se on, että silläkin saralla työni on moninaista. Silti se oma päätyöni on työnohjaus.

Read more
/by

Tohakka 2025 – Bomban talo

Läkkä Tohakkah Bomban taloih!

Karjalankielinen musiikki saa oman kotinsa Nurmeksen Bomban talolta, kun Tohakka-klubit käynnistyvät vuonna 2025. Kuutena iltana Bomban talolla raikaa folk, rock sekä perinteisempi karjalainen kansanmusiikki.

Tohakka tarkoittaa suomeksi ”tohinaa, puhinaa” sekä ”pientä hutikkaa”. Tohakka-klubit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kuulla kotoperäistä ja uhanalaista karjalan kieltä Nurmeksen Bomban talon inspiroivassa miljöössä. Kuudessa klubi-illassa esiintyvät karjala-folkin palkittu Loimolan Voima, perinteitä ja uutta folkia yhdistelevä Sattuma, uutta karjalankielistä rockia soittava Tulenlendo -yhtye sekä perinteisempää karjalaista musiikkia esittävä Pajojoukko Bratanat.

Tohakka-klubin isäntänä ja tuottajana toimii karjalahipsteri Mika ”Levoin Miša” Saatsi yhteistyössä Break Sokos Hotel Bomban kanssa.

Tohakka-klubi 2025

4.1. Loimolan Voima
15.3. Sattuma
24.5. Tulenlendo
14.6. Loimolan Voima
30.8. Pajojoukko Bratanat
27.9. Tulenlendo

TOHAKKA – ainavoluaduzet karjalazet illačut Bomban taloissa

Tulgua terveh kaikin!

Lisätietoa: mika@karjalahipsteri.com 

Tohakka esiintyjät 2025

Loimolan Voima

Loimolan Voima esiintyy Tohakka-klubilla 4.1.25 ja 14.6.25

Vuonna 2020 debyyttialbuminsa Ruttomužikan kyynäl julkaissut yhtye on muutamassa vuodessa tehnyt yli sata keikkaa, vieraillut Saksassa ja Virossa, julkaissut kaksi albumia, palkittu vuoden kansanmusiikkilevystä 2021, vuoden kansanmusiikkitekijänä 2023 ja Risteys-palkinnolla 2024.

Loimolan Voima tekee omintakeiset laulunsa itse perinteitä kunnioittaen, mutta samalla uutta ilmaisua luoden. Akustisten soittimien rinnalla surisevat syntetisaattorit ja looper luo kerroksia historiasta tähän päivään.

Kokoonpano

Levoin Miša: laulu, ukulele, akustinen kitara, looper, melodica ja lyömäsoittimet
Levoin Miikkula: ukubasso, laulu, PolyD-syntetisaattori, melodica

Meččäkirikkö 

Sattuma

Sattuma folk band esiintyy Tohakka-klubilla 15.3.25

Arto Rinteen luotsaama Sattuma folk-yhtye on perustettu Petroskoissa vuonna 2003. Yhtye on julkaissut kahdeksan albumia ja keikkaillut Karjaloiden lisäksi Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa. Vuonna 2024 Sattuma julkaisi uuden Karjalasta Karjalaan levyn, jonka jokaisen kappaleen tarina liittyy tavalla tai toisella Karjalaan, sen historiaan ja nykyaikaan. Levyltä löytyy sekä iloista folk-revittelyä ja kuplettia että maailmanmenoa pohdiskelevaa balladia. Laulukielinä ovat suomi, karjala ja Äänisniemen venäjän murre.

Kokoonpano:

Arto Rinne: laulu, kitara, haitari
Eila Rinne: viulu, laulu

Kotiranta

Tulenlendo

Tulenlendo esiintyy Tohakka-klubilla 24.5.25 ja 27.9.25

Tulenlendo on vuonna 2024 perustettu karjalankielinen rock-yhtye. Tulenlennon kappaleissa karjalainen kansanperinne kohtaa rockin, folkin ja itäbluesin sekä sähkökitara haitarin. Pitkän linjan soittajien erilaiset taustat rock-, blues-, punk- ja kansanmusiikki-yhtyeistä kuuluvat Tulenlennon karjala-rockissa. Loppuvuonna 2024 yhtye julkaisi suoratoistopalveluihin ensimmäiset kappaleensa: Rakkahus eule riähkä, Liuskučuari ja Päivännouzu.

Kokoonpano:

Mika Saatsi: laulu, akustinen kitara
Mikael Shemeikka: haitari, laulu
Ari Enqvist: basso
Samuli Mikkola: sähkökitara, laulu
Juho Kaskinen: rummut

Spotify

Pajojoukko Bratanat 

Pajojoukko Bratanat esiintyy Tohakka-klubilla 30.8.25

Pajojoukko Bratanat on karjalankielinen lauluyhtye, jonka ohjelmistossa kohtaavat kaikki karjalan eri kielimuodot sekä moninainen kansanmusiikki runonlauluista uuteen nykyfolkiin ja suakkunoista prisatkah. Yhtyeen ensimmäinen digi-ep ”Pilbazie” on julkaistu syksyllä 2024. Pilbazie sisältää neljä suistamolaista kansansävelmää (Viikon vuotin, Huold on äijäl, Tulen syndy ja Tuutine tuuti) bratanamaiseen tyyliin sovitettuna.

Kokoonpano:

Marko Meijer: laulu, kitara
Timo Mokkila: laulu, tanssi
Mika Saatsi: laulu, rytmisoittimet
Mikael Shemeikka: laulu, haitari, kantele

Spotify

/by

Karjalahipsteri Levoin Miša

Karjalahipsteri Levoin Miša soittua pajattau karjalaksi monenmoizie karjalankielizie pajoloi gituaran, domran, ukulelen libo kandelehen ker. Hiän on rakas karjalah, sentäh vai karjalaksi pajattau. Roindupäivih da mihtahto soittajazih kuču vai Miša paikalla karjalazeksi pajoniekaksi!

Karjalahipsteri Levoin Miša soittaa ja laulaa monenlaisia karjalakielisiä lauluja kitaran, domran, ukulelen tai kanteleen säestyksellä. Hän rakastaa karjalan kieltä ja siksi vain karjalaksi laulaa. Kutsu Miša vaikka syntymäpäivien tai muiden tapahtumien ohjelmanumeroksi – karjalaiseksi trubaduuriksi!

Lisätietoa: mika@karjalahipsteri.com / +358 40 220 8848

Miša keikalla

7.11.26 Tohakka-klubi, Bomban talo Nurmes
23.-25.1.26 Karjalan kaikuja -kurssi, Valamon luostari Heinävesi
9.5.25 Karjalainen pruazniekka, Rautalampi
24.-26.1.25 Karjalan kaikuja -kurssi, Valamon luostari Heinävesi
27.11.24 klo 18 ”paginua da pajatusta” Karjalan kielen päivä, Jokelan kirjasto Tuusula
26.11.24 Hämeenlinnan kirjasto
26.10.24 yksityistilaisuus, Järvenpää
15.9.24 klo 15.30 Suistamolaisten muistomerkin paljastamistilaisuus, Laihian hautausmaa
14.9.24 yksityistilaisuus, Joensuu
4.8.24 syntymäpäivät, Lieksa
13.7.24 syntymäpäivät, Jyväskylä
8.5.24 syntymäpäivät, Helsinki

/by
,

Bratanat

Read more
/by

Tulenlendo

Tulenlendo 2024

Tulenlendo on karjalankielistä rock-muuzikkua luadija joukko. Muuzikassa yhistyy karjalane kanzanperinneh tämän aijan folkih, rockih da päivännouzu-bluesih.

Tulenlendo on vuonna 2024 perustettu karjalankielinen rock-yhtye. Tulenlennon kappaleissa karjalainen kansanperinne kohtaa rockin, folkin ja itäbluesin sekä sähkökitara haitarin. Pitkän linjan soittajien erilaiset taustat rock-, blues-, punk- ja kansanmusiikki-yhtyeistä kuuluvat Tulenlennon karjala-rockissa. Loppuvuonna 2024 yhtye julkaisee suoratoistopalveluihin ensimmäiset kappaleensa: Rakkahus eule riähkä, Liuskučuari ja Päivännouzu. Vuonna 2025 julkaistiin myös kolme uutta digisingleä: Rauha, Suistaman kägi ja Enzimäzestä laulusta. Kaikkien videoiden kuvat on maalannut Opri Sammallähde.

Tulenlendo

Lisätietoja ja keikkamyynti: +358 40 2208848, mika@karjalahipsteri.com

Kokoonpano

Mika Saatsi: laulu, akustinen kitara
Mikael Shemeikka: haitari, laulu
Ari Enqvist: basso
Samuli Mikkola: kitarat, laulu
Sami Kontola: rummut

Tulenlendo keikalla

19.9.26 TOHAKKA-klubi, Bomban talo Nurmes
27.9.25 TOHAKKA-klubi, Bomban talo Nurmes
24.5.25 TOHAKKA-klubi, Bomban talo Nurmes
9.8.24 Tuusulan taiteiden yö, Jokelan kotikirkko

/by