Tulen kasvatuksen kentältä ja opetus- ja johtamistyötäni on jo vuosia ohjannut kognitiivis-konstruktivistinen oppimiskäsitys. Oppija ja opettaja/ohjaaja ovat yhdessä oppimistilanteessa. Oppija rakentaa uuden tiedon ja taidon oman osaamisensa päälle konstruoiden eli hahmotellen ja uutta tietoa entisen päälle kasvattaen. Ohjaaja tukee oppilasta prosessissa ja tarjoaa oppijan oppimistyyliin ja osaamistasoon sopivia rakenuspalikoita, joista oppija itse konstruoi asian eli oppii. Opettaja ei ole tiedon kaataja.
Työnohjaajan ja työnohjattavan (ryhmä tai yksilö) roolit ovat hyvin samankaltaisia. Yhteisen dialogin kautta hahmotetaan työtä, sen perustehtävää ja rakenteita, ymmärtäen samalla myös tunnepuolen vaikutuksen sekä johtamiseen liittyvät elementit. Tämän lisäksi työnohjauksessa on tärkeä hahmottaa koko ympärillä oleva systeemi, koska hyvin moni asia vaikuttaa työn tekemiseen, siitä nauttimiseen ja jaksamiseen.
Yksilö ei ole erillinen soturi shakkipelilaudalla, vaan kaikki nappulat liittyvät yhteiseen työhön. Jokainen työntekijä tuo työhön mukanaan oman historiansa niin työroolissa kuin koko elämäntarinansa. Tietoiset ja tiedostamattomat kokemukset ovat ohjanneet ja ohjaavat meidän valintojamme työssä yksin sekä yhdessä toisten kanssa.
Työnohjaajan tärkein tehtävä on rakentaa turvallinen ympäristö, joka ruokkii spontaanisuutta ja heittäytymistä. Yhteisen todellisuuden hahmottaminen ja näkyväksi tekeminen yhteisen dialogin kautta on työnohjauksen keskeinen tehtävä. Dialogissa korostuu vuoropuhelun sijaan vuorokuuntelu.
Toiminnallisien menetelmien käyttö vahvistaa työnohjaajan ja ohjattavien sidettä ja tekee helpommin näkyväksi tiedostamattoman puolemme ajatuksia ja oletuksia. Psykodraamapohjaiset toiminnalliset työskentelytavat tukevat perinteistä ohjausta. Työnohjaus räätälöidään aina yhdessä tilaajan kanssa ennen ohjauksen aloittamista. Yhteiseen sopimukseen kirjataan ohjauksen tavoitteet, kesto, aikataulu ja arviointi.
Ota rohkeasti yhteyttä, jos suunnittelet työnohjausta työryhmällesi tai itsellesi!