LUOTTAMUS SYNTYY LUOTTAMALLA

Tommy Hellstenistä tuli opintovapaavuoteni ja koulutusaikani luetuin kirjailija. Huomasin päätyneeni käymään läpi lähes koko laajan tuotannon. Minua puhutteli hänen vahva humaaniutensa ja kehityspsykologinen otteensa, jotka tunnistin työni kautta minun vahvaksi käyttöteoriakseni. Oli hienoa lukea ja kokea ahaa-elämyksiä melkein koko ajan.

Ihmisten välinen luottamus ja sen rakentaminen ovat ihmissuhdetyön kivijalka. Luottamuksen pohjalta löytyvät turva ja tietoisuus. Hellsten (2019) kirjoittaa, että turva rakentuu sinne missä on tietoisuutta. Lapsen syli on äiti ja isä. Meissä jokaisessa elävän sisäisen lapsen syli on oma tietoinen aikuisuutemme. Tietoisuus on meidän oma sylimme.

Katsomme hyvin helposti omassa heikkoudessamme itseämme häpeän lävitse. Tunnetasolla olemme vankeja saarella, jonka kyltissä lukee HÄPEÄ – tunnetason Alcatraz. Kun oma häpeä vielä lamauttaa, on hyvä hakeutua ihmisen luo, joka on jo jättänyt Alcatrazinsa taakkeen. Toisen tietoisuus nimittäin tarttuu ja resonoi. Nöyryys on se maasto, jossa tietoisuus syntyy. Sekä asiakkaassa että terapeutissa. Todellinen kohtaaminen on mahdollista tuossa maastossa. Silloin on myös läsnä parantava voima, rakkaus.

Leena Unkari-Virtasen (2016) mielestä työnohjaajan ammattitaitoa on pitää ohjauksessa positiivinen ja rakentava fokus. Taidelähtöiset ja toiminnalliset menetelmät saattavat tehdä näkyväksi myös tulevaisuuskuvien ei-toivottua kirjoa, mutta ohjaajan tehtävänä on yhtä kaikki auttaa ohjattavaa sanoittamaan ja löytämään muutoksen, toiminnan ja onnistumisen mahdollisuus. Ohjaajan ei-tietämisen tila on muutoksia ja mahdollisuuksia etsivässä työnohjauksessa edellytys sille, että ohjattava saa aidosti itse luoda ja “muotoilla” niin tulkintansa menneestä, nykyisyydestä kuin omat tulevaisuuskuvansa, muutostarpeensa ja mahdolliset ratkaisut.

Riitta Kulmanen (2016) korostaa työhteisön ristiriitojen usein syntyvän siitä, että työstä ja työn tekemisestä nousevat tunteet jätetään käsittelemättä. Jos tunteita ei työyhteisössä tunnisteta eikä johdeta, ne saattavat saada yliotteen ja alkavat ohjata toimintaa. Työnohjaus voi auttaa nostamaan työyhteisön jäsenten keskinäisen luottamuksen ja arvostuksen näkyväksi ja vahvistaa näitä tunteita edelleen.

Luottamuksen rakentamisen kannalta on tärkeää ottaa huomioon verbaalisen ja nonverbaalisen viestimme suhde. Ovatko ne yhtenevät vai sisältääkö viestintämme ristiriitaisuuksia? Nonverbaalin viestin merkitys olisi erityisen tärkeä ymmärtää. Sillä on iso merkitys työpaikan väärinkäsityksiin ja loukkaantumisiin.

Sini-Tytti Saarinen (2016) puhuu intuitiosta työnohjauksessa. Intuition hyödyntäminen työnohjaustilanteessa on haastavaa, sillä se vaatii harjoitusta sekä kokemusta. Intuitio ilmenee sisäisenä tiedostamisena ja varmuutena. Intuition käyttö liittyy myös luovuuden käyttöön, sillä rohkeus toimia toisin on molemmille luonteenomaista. Intuition käyttäminen vaatii luottamusta.

Intuitio ei ole “taikatemppu”, vaan syvältä kumpuava voima, joka parhaimmillaan aikaansaa hyviä asioita, kuten asiakkaan toimijuus, aktiivisuus ja elämänvoima. Intuitio toimii myös työnohjaajan itsensä hyväksi, sillä se tarjoaa tavan olla avoin uudelle. Mitä enemmän ohjaaja oppii kuulemaan ja kuuntelemaan itseänsä sekä kasvamaan ihmisenä, sitä enemmän myös intuition ääni tulee esille. Kysymys on pysähtymisestä, luottamuksesta ja rohkeudesta heittäytyä. Kyvystä olla läsnä.

Työssäni lasten- ja nuorisopsykiatrisen sairaalakoulun rehtorina olen huomannut sen miten elintärkeää eteenpäin menemiselle on luottamuksen rakentamisen taito. Jos haluat saada muutosta, sinun pitää antaa sille mahdollisuus. Sinun pitää luottaa toiseen, valaa häneen uskoa muutokseen ja ohjata pois vanhoista tavoista ja tottumuksista.

Mitä suurempia varhaisten kiintymyssuhteiden ongelmia on kohdattu sitä oleellisempaa on toimia loogisesti, rakkaudellisesti ja opastavasti. Konflikti ei ole epäonnistuminen vaan päin vastoin mahdollistaa muutoksen.

Luottamus punnitaan tarkinten sellaisten lasten ja nuorten kanssa työskennellessä, jotka eivät ole oppineet luottamaan aikuisiin, kouluun eivätkä omaa valoisaa tulevaisuuskuvaa.

Olen tavannut työurani aikana lukuisia nuoria, jotka ”skannaavat” minut läpi hyvin nopeasti ja osaavat pian lukea omat heikkouteni ja kokeilla niitä sohimalla minun suhdettani heihin. Vain ymmärtämällä syvällisesti oman vajavaisuuden ja toimimalla johdonmukaisesti ja rakkaudellisesti voin löytää reitin luottamukseen.

Samat luottamuksen rakentumisen kaavat pätevät suhteissa aikuisiin. Jos en usko työpaikan muutosten olevan mahdollisia ja suhtaudun luottamuksen rakentamiseen vähätellen, en voi saada mitään aikaiseksi. Tämän ymmärtäminen niin pikku-loukkaantumisissa kuin pitkittyneissä vaikeuksissa on äärimmäisen tärkeätä. Lopulta fataalia.

Ihmissuhdetyötä ei voi tehdä ”vähän sinnepäin”. Siihen tarvitset vahvan itsetuntemuksen, nöyrän asennoitumisen, luovuutta, spontaaniutta ja rohkeutta heittäytyä esimerkkinä ilmaan. Luottamusta ei rakenneta tyhjiöissä vaan arjessa ihmisen kanssa.

Luota – tulet luotetuksi.

Jokelassa 7.4.22

Mika Saatsi
työnohjaaja

Oheislukemista:

Hellsten T. (1991) Virtahepo olohuoneessa, Helsinki Kirjapaja

Hellsten T. (2006) Kolmas mahdollisuus, Hämeenlinna Minerva-kustannus

Hellsten T. (2011) Ajan takaa – kauemmas katsomisen taidosta, Helsinki Kirjapaja

Hellsten T. (2011) Elämän paradoksit – saat sen mistä luovut, Helsinki Kirjapaja

Hellsten T. (2016) Tähän olen tullut – Kirja merkityksen löytämisestä, Helsinki Kirjapaja

Hellsten T. (2019) Enää en pelkää – kirja rakkaudesta, Helsinki Kirjapaja

Keravuori M., Kulmanen R., Pulkkinen J., Saarinen S-T., Salmikangas T. Soosalu M., Suviola J., Unkari-Virtanen L. ja Vuojakoski H. (2016) Työnohjaus, coaching ja fasilitointi kehittymisen tukena, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut