Passibo suuri Tuusulan kunta – Vuoden kulttuurimyönteinen kiittää!

Kulttuurin arvostaminen on sivistyksen mitta. Viihdekylläisessä ajassamme monipuolisen ja valtavirtojen vierellä operoivien kulttuurimuotojen näkyväksi tekeminen ja tilan antaminen punnitsevat kuntien kulttuuritoimen ja -tuotannot. Tuusulan kulttuuri ei ole vain Rantatien muistojen kiillottamista. Kulttuuripitäjän tunnistaa siitä, että se tuottaa kuntalaisilleen moninaisia kulttuurikokemuksia yhdessä taiteilijoiden ja toimijoiden kanssa tarjoten eri ikäisille asukkailleen myös ihmettelyä sekä identiteetin rakennuspalikoita.

Kulttuurivähemmistöjen arvostaminen ja näkyväksi tekeminen legitimioi vähemmistön osaksi yhteisöä ja äänen antaminen mahdollistaa kehittymisen ja tunnettavuuden lisääntymisen osana yhteisöä. Tuusulan kulttuuri operoi moninaista kulttuuria esiin nostaen. Palkinto karjalakielisen musiikin tekijälle on samalla tunnustus koko kieliyhteisölle. Suuren suuret passibot!

Nämä valtavirran viereiset alternative-purot ovat olleet oman elämäni valintoja niin kulttuurin kuluttajana kuin musiikintekijänä Eskimovähemmistöstä karjala-folkiin. Siksi ”Vuoden kulttuurimyönteinen” – palkinnon noutaminen oman kotikyläni kesäkeitaalta, super-monipuolisen kulttuuritarjonnan Tiilitehtaalta, oli minulle suuri ilo ja kunnia. 

Viisitoista vuotta sitten yritin järjestää yhtä konserttia kotikylän harvoin auki olevassa pitkän piipun tehtaassa, kun ajattelin sen voivan olla ihan kelvollinen ja kiinnostava keikkamesta. Pitkän anelemisen jälkeen ajatus tuomittiin mahdottomana. Eilen meitä oli Tuusula-päivän iltaa viettämässä satamääräinen hyväntuulisten ihmisten joukko ja Tiilitehdas on nyt koko Uudenmaan oma alternative-kulttuurikeidas. Jes!

Minä lähden pakkaamaan pian autoani, kun Savonlinnan, Siilifolkin ja Nurmeksen Bomban keikat odottavat. Välipäivänä ajattelin äänittää yhden jakson Uusi-Suistamo -podcastiä. Tuusulan Jokelassa musisoin taiteiden yössä 9.8. klo 19 uuden Tulenlendo -yhtyeeni debyyttikeikalla Jokelan kotikirkossa sekä soolona karjalan kielen päivänä 27.11. klo 18 Jokelan kirjastossa otsikolla ”Paginua da pajatusta”. Tulgua terveh!

Palkintoraha menee kokonaisuudessaan lauluyhtye Bratanoiden ja Tulenlendo -yhtyeen digijulkaisujen tuontantoihin. Heti alkusyksystä saadaan uutta karjalankielistä musiikkia kaikille kuultavaksi. Niin ja jos karjalan kieli kiinnostaa, niin Tuusulan opiston etäkurssit starttaavat taas elokuussa. Ilmoittaudu hyvissä ajoin, koska kaikki kurssini ovat olleet loppuunmyytyjä. Ilmoittautuminen käynnistyy 14.8. klo 13.

Hyviä loppukeziä teilä kaikilla!

Tervehyzin,

karjalahipsteri Levoin Miša

/by

Himottaugo karjalan kieli?

Karjalan kieltä voi Suomessa opiskella Itä-Suomen yliopistossa sekä vapaan sivistystyön kentällä esimerkiksi kansanopistoissa. Tuusulan opistoon minut houkutteli karjalaa opettamaan opiston rehtori Timo Rusanen keväällä 2021 ja ensimmäiset karjalan kielen ja kulttuurin alkeiskurssit pidin lukuvuonna 21-22.

Opetusmuodoksi valikoitui heti alkuun etäopetus. Tietysti pandemia oli yksi syy verkko-opetuksen valintaan, mutta minulla oli heti aluksi ajatus siitä, että jos opetusta pystytään tarjoamaan ympäri Suomen, kurssit täyttyvät opiskelijoista. Oikeassa olin. Etäopetuksen avulla kynnys aloittaa karjalan kieleen ja kulttuuriin tutustuminen aivan alkeistasolta on matala. Ja juuri matalan kynnyksen kielenopetusta uhanalainen karjalan kieli tarvitsee.

Tuusulan opiston lukuvuoteen 23-24 olemme suunnitelleet taas uudet kurssit sekä syksylle että keväälle. Alkeiskurssi starttaa jo heti elokuussa maanantaina 28.8. Tämä vuoden kursseja on pidennetty kahdeksaan tapaamiseen eli opiskelutunteja on yhteensä 16. Sähköinen materiaali jaetaan kurssin osallistujille. Luvassa on perustason opiskelua, jossa heti alusta lähtien päästään harjoittelemaan puhumista. Kotiläksyt (kodiruavot) kuulustellaan Kahootissa pelaamalla (kizuamalla) ja jokainen opetuskerta päättyy Mišan kulttuurinurkkaan (kul’ttuuračuppuh), jossa luodaan lyhyitä katsauksia keskeisiin karjalaisen kulttuuriin piirteisiin. Kielihän on aina myös kulttuurin ja historian peili.

Read more
/by

24 x kiitos Tuusula ja sairaalaopetus!

On tullut aika kiittää kahdestakymmenestäneljästä vuodesta. Tulin Tuusulan kunnan Kalliomaan kouluun erityisluokanopettajaksi vuonna 1998. Vuodesta 2001 olen toiminut sairaalareksinä. Pitkään työrupeamaan on mahtunut lukematon määrä erilaisia työtehtäviä ja merkityksellisiä kohtaamisia.

Omaan ihmiskäsitykseeni sekä elämänasenteeseeni työskentely moniammatillisessa viitekehyksessä Kellokosken huippuammattilaisten kanssa on jättänyt merkityksellisimmän jäljen. Psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskentely on opettanut paljon kohtaamisen merkityksestä sekä tulevaisuudenuskon luomisen tärkeydestä.

Read more
/by

TUNTEET, TYÖ JA TYÖNOHJAUS

Tunteet ja ajatukset tulevat ja menevät aaltoina, emmekä voi niitä kahlita. Meillä on luontainen halu kuulua ryhmään ja jaamme ryhmässä arvomme sekä moraalimme. Jos työ tai työryhmän arvot tuntuvat vieraalta, on ryhmään sitoutuminen todennäköisesti vaikeampaa tai saattaa jäädä kokonaan syntymättä.

Read more
/by

”Minä nyt vaan olen tällainen…” – PERSOONASTA, ROOLISTA JA RYHMÄSTÄ

Perusteletko sinä tekojasi kertomalla muille olevasi ”vain tällainen”? Antaako tietty persoonallisuus luvan esimerkiksi laukoa persoonansa suojista mitä vaan sylki suuhun tuo, ”koska minä nyt vaan olen tällainen”?

Read more
/by

Uuden ammatillisuuteni teesit

Valmistuin työnohjaajaksi HY+:n järjestämästä reilun kahden vuoden koulutuksesta 15.9.21. Oma koulutusmatkani oli moninainen matka itseeni. Lopputyöni teoreettisen ytimen muodostivat blogiin kirjatut teesit – ikään kuin muistutukseksi itselleni uudesta ammatillisuudestani.

Read more
/by

Säälliset käytöstavat koulun ihmisyyden mittariksi

mš

Elo-syyskuun mediailmatila koulun viitekehyksessä ei ole ollut sieltä hilpeimmästä päästä. Ensin odoteltiin Koskelan surman tuomioita, sitten spekuloitiin tuomioiden kohtuullisuudella ja poikien vankilassa kuntoutumisella ja samaan syssyyn Ilta-Sanomat kertoi moniäänisessä juttusarjassaan ”Mikä Suomen koululaitoksessa on pielessä?”. Likipitäen kaikki oli pielessä… Väsyneiden opettajien ääni levisi isolla äänitorvella joka kolkkaan. Liikaa kehittämistä, erilaisia oppilaita, resurssien vähyyttä ja hankesulkeisia. Iloitsin siitä, että ratkaisujakin haettiin. Oppilailtakin.

Read more
/by

Uusi blogi – uusi Mika?

Salla 4.7.21

Vuoden tauko bloggaamisesta päättyy loppukesän haikeudessa. Verryttelin jo keväällä muutaman rivin uusille sivuilleni, mutta säännöllisemmän kirjoittamisen aloitan nyt. Kirjoitin ensimmäisen blogitekstini syyskuussa 2011 ja sen jälkeen säännöllisesti kuukausittain kesäkuuhun 20 saakka. Sairaalareksin ”Kohtaamisia” -blogi oli minulle paikka kommentoida ajankohtaisia asioita opetusalan, erityisopetuksen sekä tärkeiden yhdyspintojen: sosiaali- ja terveystoimen risteyskohdista sairaalareksin näkövinkkelistä käsin.

Opintovapaavuoteni jatkoksi olen tämän lukuvuoden 21-22 edelleen virkavapaalla Tuusulan Kalliomaan koulun rehtorin virasta. Valmistun työnohjaajaksi Helsingin yliopiston HY+ -koulutuksesta kuukauden päästä ja tarkoitukseni on tänä lukuvuonna työllistää itseni työnohjaajana ja kouluttajana. Niistä teemoista infopaketin löydät näiltä nettisivuilta. Uuden äärellä olen monella tapaa… Read more

/by

Minä työnohjaajana – oma teoreettinen viitekehykseni

JJPhotos

Tulen kasvatuksen kentältä ja opetus- ja johtamistyötäni on jo vuosia ohjannut kognitiivis-konstruktivistinen oppimiskäsitys. Oppija ja opettaja/ohjaaja ovat yhdessä oppimistilanteessa. Oppija rakentaa uuden tiedon ja taidon oman osaamisensa päälle konstruoiden eli hahmotellen ja uutta tietoa entisen päälle kasvattaen. Ohjaaja tukee oppilasta prosessissa ja tarjoaa oppijan oppimistyyliin ja osaamistasoon sopivia rakenuspalikoita, joista oppija itse konstruoi asian eli oppii. Opettaja ei ole tiedon kaataja.

Työnohjaajan ja työnohjattavan (ryhmä tai yksilö) roolit ovat hyvin samankaltaisia. Yhteisen dialogin kautta hahmotetaan työtä, sen perustehtävää ja rakenteita, ymmärtäen samalla myös tunnepuolen vaikutuksen sekä johtamiseen liittyvät elementit. Tämän lisäksi työnohjauksessa on tärkeä hahmottaa koko ympärillä oleva systeemi, koska hyvin moni asia vaikuttaa työn tekemiseen, siitä nauttimiseen ja jaksamiseen.

Yksilö ei ole erillinen soturi shakkipelilaudalla, vaan kaikki nappulat liittyvät yhteiseen työhön. Jokainen työntekijä tuo työhön mukanaan oman historiansa niin työroolissa kuin koko elämäntarinansa. Tietoiset ja tiedostamattomat kokemukset ovat ohjanneet ja ohjaavat meidän valintojamme työssä yksin sekä yhdessä toisten kanssa.

Read more
/by