Karjala ei kadonnut – Suistamo ei sammunut!
Meitä toisen ja kolmannen polven evakkojen jälkeläisiä ajaa eteenpäin kiinnostus oman suvun vaiheisiin ja luopumisen tarinoihin. Voit tulla ehjäksi, kun tiedät kuka olet ja mistä tulet. Mistä me uudet sukupolvet löydämme karjalaisen identiteetin ainekset? Mitä haluamme olla, mitä välittää omille lapsillemme? Mistä rakennamme oman uuden Suistamomme?
Karjalahipsteri ja Uusi Suistamo on podcast, jossa Šuačin Miša kysyy, etsii ja luonnostelee uutta Suistamoa 2020-luvun Suomessa. Podcastin tuottaa Suistamon Perinneseura ry.
Podcast löytyy Soundcloudista. Joulukuun 20 ja toukokuun 21 välillä on julkaistu seuraavat jaksot:
Aarteeni Suistamolta
Minua ja meitä muita toisen ja kolmannen polven evakkojen jälkeläisiä ajaa eteenpäin kiinnostus oman suvun vaiheisiin, luopumisen ja selviytymisen tarinoihin. Kannamme aarteinamme kertomuksia isovanhempiemme kotiseudusta, kylistä ja kivijaloista. Monet meistä ovat olleet mukana kotiseutumatkoilla ja ihmetelleet sitä, miten suuria tunteita kertomusten maisemat saavat aikaan. Jaamme yhteisiä kokemuksia ja haluamme hahmottaa karjalaisuuttamme usein niiden kautta. Aarteittemme kautta.
Karjala iholla
Maailma muuttuu ja karjalaisen idetiteetin ilmaisemismuodot sen mukana. Jo podcastin suunnitteluvaiheessa tajusin haluavani tehdä jakson tatuoinneista ja karjalaisuudesta. Varmaankin siksi, että molemmat ovat muokanneet omaa identiteettiäni. Kiinnostus tatuointeihin liittyi rock-musiikkiin ja sen kuvastoon. Vasta myöhemmin ymmärsin, että on olemassa kulttuureita, joissa tatuoinnit ovat olleet osa identiteettikuvastoa jo vuosisatojen ajan.
Itke, kuldaseni!
Karjalaisuuden mielikuvissa tunteiden näyttäminen ja näkyminen mahtuvat samaan kuvaan karjalanpiirakoiden kanssa. Itku ja nauru. Elämän maku. Liittyneekö itkun hyväksyneisymmyys karjalaiseen maailmankuvaan ja kuoleman näkyvämpänä pitämiseen?
Podcastin vieraana on Jaana Suviniitty, jonka mamma ja mummi olivat itkuvirsiperinteen taitajia. Jakson sisältöön vaikuttivat suuresti myös muusikot, itkijät Liisa Matveinen ja Emmi Kuittinen. Suuret passibot kaikille heille sekä Tuulalle osallistumisesta jakson sisältöön!
Karjalais-ortodoksinen pääsiäinen
Raja-Karjalassa ortodoksiset tavat ja perinteet määrittelivät vuoden kiertoa. Vuoden ajateltiin kulkevan pruazniekasta toiseen eli juhlasta seuraavaan. Elämään vaikuttivat juhla-aikojen lisäksi paasto-ajat, vuodenaikojen vaihtelu ja satokauden eri vaiheet. Karjalais-ortodoksisesta pääsiäiseen valmistautumisesta – paastosta sekä pääsiäisen merkityksestä ja kirkollisista tavoista Mišan kanssa on keskustelemassa Helsingin ortodoksisen seurakunnan pappi, suistamolaisjuurinen isä Kimmo Kallinen. Isä Kimmon kanssa kuljemme matkan kohti pääsiäistä karjalaisin silmälasein pandemiakeväänä 2021. Matkalla viivähdämme myös ikiaikaisia tapoja muistelemaan ja merkityksiä pohtimaan. Hypäkkiä kyydih!
Podcastissä kuullaan katkelmat Efrosini-kuoron esiintymisestä Uspenskin katedraalissa 15.10.2017. Katkelmat ovat veisuista: Puhdas Neitsyt Valtiatar ja Qhriste Aqhdga! (Kristus nousi kuolleista!). Kuoroa johtaa kanttori Minna Jokinen.
Raja-karjalaisena 2020-luvun Suomessa
Podcastin teemana on raja-karjalaisuus nykypäivän Suomessa. Pyysin lähettämään ajatuksia karjalaisuudessa eniten iloa tuottavista asioista 2020-luvun Suomessa. Positiivisten, iloisten asioiden lisäksi toivoin huomioita asioista, joista karjalaisuudessa ei tykätä tai tunneta omaksi. Samoin suorastaan surulliseksi miellettäviä piirteitä tai teemoja toivoin mukaan ja kyselin vielä sitäkin, että voiko meidän ajassamme olla vielä joitain syitä piilottaa karjalaisuuttaan?
Jakso syntyi instastoryjen, sähköpostin, messengerin kautta saadusta materiaalista. Sydämellinen kiitos ja suuret passibot: Lefa, Laura, Anita, Eveliina, helsinkiläinen suojärveläinen ja Maikki!
Syntynyt Lapualla 44
Kevään 2021 viimeisessä Uusi-Suistamo -podcastissa vieraana on isä Leevi Saatsi. Hän on syntynyt Lapualla 44. Leevin kanssa käymme läpi mamman, mummon ja pikku-Leevin ensivuosia, aluksi Lapualla ja sittemmin Nurmeksen Jokikylällä. Jakso on aikamatka raja-karjalaisten tapojen murrokseen. Sitä mukaa, kun vanhempi väki haudattiin, hautautuivat pikkuhiljaa moninaiset kulttuuriset vivahteet ja pyhät tavat. Isä-Leevi kertoo mm. mummo-Tatjanan ruumiinvalvojaisista Närekorven pirtissä. Kuinkas monelle teille tämä tapa on tuttu? Kuvassa Leevi (vas.) sekä Leo-veli ja Annikki-sisko.