karjala arkistot - Karjalahipsteri

TOHAKKA 2026 – BOMBAN TALO

karhip — Fri, 17 Oct 2025 08:01:29 +0000

Läkkä Tohakkah Bomban taloih!

Tohakka-klubit jatkuvat vuonna 2026 karjalankielisen musiikin kotilavalla, Nurmeksen Bomban talolla. Viitenä iltana Bomballa soi moninainen karjalainen musiikki folk-trip-hopista itkulauluun ja karjala-rockista deltabluesiin.

Tohakka tarkoittaa suomeksi ”tohinaa, puhinaa” sekä ”pientä hutikkaa”. Tohakka-klubit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kuulla kotoperäistä ja uhanalaista karjalan kieltä Break Sokos Hotel Bomballe kuuluvan Bomban talon inspiroivassa miljöössä. Viidessä klubi-illassa esiintyvät eteeristä folk-trip-hopia soittava ILMU, karjala-folkin palkittu Loimolan Voima, itkulaulua ja runolaulua yhdistelevä Surento, uutta karjalankielistä rockia soittava Tulenlendo -yhtye sekä karjalankieliset trubaduurit Kaarlon Martiska deltabluesineen ja folkin ja kansanmusiikin rajapinnoilta ammentava Tohakan klubi-isäntä Levoin Miša.

Tohakka-klubin tuottaa karjalahipsteri Mika Saatsi yhteistyössä Break Sokos Hotel Bomban kanssa.

Tohakka-klubi 2026

21.2.26 ILMU (folk-trip-hop)

6.6.26 Loimolan Voima (folk-rock)

29.8.26 Surento (itkulaulu, runolaulu)

19.9.26 Tulenlendo (karjala-rock)

7.11. Kaarlon Martiska (deltablues), Levoin Miša (folk)

TOHAKKA – ainavoluaduzet karjalazet illačut Bomban taloissa

Tulgua terveh kaikin!

Lisätietoa: mika@karjalahipsteri.com

Tohakka esiintyjät 2026

ILMU esiintyy Tohakka-klubilla 21.2.26

Ilmu on Karjalan tasavallasta lähtöisin oleva ja nykyisin Tampereelta käsin operoiva folk-trip-hop -yhtye, joka esittelee uuden sukupolven karjalaista kulttuuria. Yhtyeen inspiraationa toimii muinaisen maan syntyhistoria, kotiseudun luonto, kulttuuri, perinteet ja karjalan kielen kauneus.

Yhtyeen kappaleissa livvinkarjala yhdistyy perinteisiin kansansoittimiin (kantele, jouhikko, tuulipillit) ja nykyään useammin lavalla nähtäviin sähkökitaraan, viuluun ja selloon. ILMU on palkittu vuoden 2021 parhaana venäläisenä etnomusiikkiprojektina (Russian World Music Awards). ILMU on esiintynyt lukuisilla festivaaleilla Suomessa ja Virossa. Kappaleen ”Langat” musiikkivideo voitti parhaan musiikkivideon palkinnon Luleå International Film Festivalilla.

Kokoonpano

Tatiana Tkachenko: laulu, koskettimet, kantele

Aleksei Tkachenko: sähkökitara, koskettimet, sampler, kantele

Nadezhda Gornitcyna: viulu, taustalaulu

Mirva Ormin: jouhikko, basso jouhikko, taustalaulu

Langat (Youtube):

Loimolan Voima esiintyy Tohakka-klubilla 6.6.26

Keväällä 2026 kolmennen levynsä julkaiseva Loimolan Voima saapuu Tohakka-klubille uusien laulujensa kanssa. Vuonna 2020 debyyttialbuminsa Ruttomužikan kyynäl julkaissut yhtye on muutamassa vuodessa tehnyt pitkälle toista sataa keikkaa Suomessa ja ulkomailla sekä palkittu mm. vuoden kansanmusiikkilevystä 2021, vuoden kansanmusiikkitekijänä 2023 ja Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden 2025 yhtyeenä.

Loimolan Voima tekee omintakeiset laulunsa itse perinteitä kunnioittaen, mutta samalla uutta ilmaisua luoden. Akustisten soittimien rinnalla surisevat syntetisaattorit ja helskyy haitari. Veljesten esiintyminen on karjalaista tarinankerrontaa 2020-luvulla.

Kokoonpano

Levoin Miša: laulu, ukulele, akustinen kitara ja lyömäsoittimet

Levoin Miikkula: ukubasso, laulu, PolyD-syntetisaattori, haitari

Ottakkua brihačču (Youtube):

Surento esiintyy Tohakka-klubilla 29.8.26

Yhtyeen muusikot Liisa Matveinen, Emmi Kuittinen ja Emilia Kallonen ovat karjalaiseen ja inkeriläiseen perinteeseen erikoistuneita kansanlaulajia ja itkijöitä. He ovat säveltäneet ja sovittaneet perinteisiä itkuvirsirunoja uusiksi itkulauluiksi, joissa soivat sekä itkun että moniäänisen laulun äänet. Lisäksi ohjelmistossa on perinteisempää itkuvirttä ja yhtyeen säveltämää runolaulua. Moniäänisen laulun lisäksi yhtyeessä soivat kantele ja ukulele.

Surennon musiikki liikkuu moni-ilmeisen surun syvyyksissä sekä elämän taitekohtien kipeydessä ja haikeudessa. Laulujen ja itkuvirsien viesti on kuitenkin toiveikas ja elämänmyönteinen. Mukaan mahtuu myös elämän riemua. Yhtyeen nimi Surento viittaa surevan tai kaipaavan ihmisen olemukseen.

Itkuvirsiin kuuluvat kauniit, vertauskuvalliset, hellittelevät ja kunnioittavat sanat sekä apeutumiseen ja myötäelämiseen virittävä sävelmä ja esitystapa. Itkuvirren tehtävä on saatella kuulijat herkistymään, mahdollisesti myös itkemään.

Kokoonpano

Liisa Matveinen, laulu ja kantele
Emmi Kuittinen, laulu ja ukulele

Emilia Kallonen, laulu

Surento – kolmen itkijän yhtye (Youtube):

Tulenlendo esiintyy Tohakka-klubilla 19.9.26

Tulenlendo on vuonna 2024 perustettu karjalankielinen rock-yhtye. Yhtyeen kappaleissa karjalainen kansanperinne kohtaa rockin, folkin ja itäbluesin sekä sähkökitara haitarin. Pitkän linjan soittajien erilaiset taustat rock-, blues-, samba-, punk- ja kansanmusiikki-yhtyeistä kuuluvat Tulenlennon karjala-rockissa. Vuonna 2024 ja 2025 yhtye julkaisi suoratoistopalveluihin ensimmäiset kappaleensa: Rakkahus eule riähkä, Liuskučuari, Päivännouzu, Rauha, Suistaman kägi sekä Enzimäzestä laulusta.

Kokoonpano

Mika Saatsi: laulu, akustinen kitara

Mikael Shemeikka: haitari, laulu

Ari Enqvist: basso

Samuli Mikkola: sähkökitara, laulu

Sami Kontola: rummut

Suistaman kägi (Youtube):

Kaarlon Martiska & Levoin Miša esiintyvät Tohakka-klubilla 7.11.26

Kaarlon Martiska, oikealta nimeltään Martti Jousimo syntyi vuonna 1973 Otanmäessä, Kainuussa. Hänen ensiesiintymisensä oli veljen kanssa alle 10-vuotiaana poikien Suistamolla syntyneen isän järjestämissä sukujuhlissa Ryynäsjärven rannalla sijaitsevassa Retka-nimisessä talossa. Talo oli rakennettu rautaruukin työntekijöiden vapaa-ajan viettopaikaksi. Isosta koosta johtuen siitä tuli mieleen vanhan ajan karjalainen talo ja oli pihapiirissä oikea savusaunakin, joka illalla lämmitettiin.

Pian Jari otti Martin mukaan jo perustamaansa yhtyeeseen. Yli kymmenen vuoden toiminta Kainuussa lähti lainakappaleista mm. southern rock pioneerin Lynyrd Skynyrdin materiaalista siirtyen sitten suomenkielisen popin kautta omatekoiseen progepunkiin. Yhtye julkaisi 4 omakustannepienlevyä. Sittemmin Martti jatkoi rockmusiikin soittamista useissa yhtyeissä niin Oulussa, Helsingissä kuin Hyvinkäälläkin, jossa nykyisin asuu.

Vuonna 2016 Martti innostui deltabluesista ja aloitti siirtymisen sähköisestä soittamisesta pelkästään akustiseen. Keväällä 2024 Martti näki Miša Saatsin Ylen Kulttuuricoctail-ohjelmassa, mistä syntyi innostus alkaa opiskella suvikarjalaa Mišan Tuusulan opistossa etänä vetämillä kursseilla. Tämä johti omien deltablueskappaleiden kääntämiseen suvikarjalaksi.

Toine muailman voina (Youtube):

Karjalahipsteri Levoin Miša (Mika Saatsi)on musiikintekijä, tuottaja, karjalan kielen opettaja sekä kielen ja kulttuurin elvyttäjä. Soolokeikolla Miša esittää omien kappaleiden lisäksi valikoituja paloja vuosien varrella mukaan tarttuneista lauluista. Koskaan ei voi tietää millä soittimilla lauluja säestetään. Mitähän Mišalla on tällä kertaa Bomballa mukanaan laulu- ja soittorepussaan?

Svätöi pihlaja (Youtube):

Artikkeli TOHAKKA 2026 – BOMBAN TALO julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Kesälomasta kesälomaan – karjalahipsterin työvuosi 24-25

karhip — Wed, 28 May 2025 15:18:10 +0000

Polkupyörävaeltajat Rauhassa

Ei pääse koira karvoistaan… Pitkään koulussa työskennelleenä hahmotan työvuoteni edelleen kesälomasta kesälomaan, ikään kuin lukuvuoden mitassa. Tänään oli kevään viimeinen työnohjaus ja huomenna helatorstaina ensimmäinen lomapäiväni. Olo on onnellinen ja mieli iloinen.

Usein kun tapaan vanhoja tuttuja naamoja niin kysymys minulle kuuluu, että minkäs verran sinä teet sitä työnohjausta. Somepäivitysteni kautta yliedustuu karjalan kieli, musiikki ja kultturityöt vaikka tottahan se on, että silläkin saralla työni on moninaista. Silti se oma päätyöni on työnohjaus.

Työnohjaukselle ja sairaalaopetukselle on yhteistä se, ettei työn sisällöstä ja ohjausprosesseista somessa avauduta eikä arkea jaeta. Työnohjaajan tärkein työväline on luottamus ja vain sen päälle voi olla annettavaa sekä huolissa ja umpisolmuissa että työn kehittämisen kysymyksissä tai onnistumisen jakamisessa. Ilman luottamusta työnohjaaja ei voi tehdä työtään. Siksi en jaa somessa juuri mitään työnohjaukseen liittyvää.

Työkauden päätteeksi on kuitenkin paikallaan kerrata mitä työnohjaus on omalta osaltani viimeisen vuoden ollut. Olkoon tämä koonti sellainen luvallinen kurkistus minun työnohjaajuuteeni.

Asiakkaita minulla oli tänä työkautena yhteensä 34 kappaletta ja ohjattavia työntekijöitä 148. Ryhmiä ohjasin eniten (23) ja yksilöasiakkaita minulla oli 11. Suurin osa työnohjauksista tapahtui opetusalalla työskentelevien ammattilaisten kanssa (22 asiakasta). Esihenkilöt (6 asiakasta), asiantuntijatyöntekijät (4 asiakasta) sekä sote-ammattilaiset (3 asiakasta) olivat muita työnohjauksen kohderyhmiä. Tiedostan, että opetusala on ominta aluettani, mutta iloitsen mahdollisuudesta työskennellä myös muiden alojen ammattilaisten kanssa. Etäohjausta osin tai kokonaan annoin viidelle asiakkaalle.

Prosessit vaihtelivat yhdesta kerrasta pidempijaksoisiin prosesseihin. Yleensä ohjauskertojen määrä vaihtelee kolmen ja kymmenen välillä. Keskiarvo on ehkä kuuden tapaamisen tienoilla. Lyhyempien, esim. kriisiohjausten, rinnalla minulla on ollut tänäkin vuonna pidempiä useamman vuoden prosesseja. Ensimmäisille omille pitkille prosesseille jouduin tänä keväänä sanomaan heipat, vaikka esiin nousi toive jatkaa ”vielä yksi vuosi”. Pitkissä prosesseissa pidän tärkeänä, että yhteistyöstä sovitaan vuosi kerrallaan tiedostaen samalla se, että jossain vaiheessa (max. 5 vuotta) on ohjaajaa vaihdettava. Irrottaminen pitää osata tehdä ennen kuin molempien eväät on syöty. Kaikesta huolimatta huomasin itsessäni suurta haikeutta pitkäaikaisen hyvän yhteistyön päättyessä muutama viikko sitten.

Kovin usein työnohjauksessa käsiteltävät teemat ovat universaaleja työtehtävistä ja itse substanssista riippumattomia työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen linkittyviä kysymyksiä. Työnohjaajan tehtävä ei ole tulla kertomaan ”miten ne työt pitää hoitaa” vaan auttaa ja ohjata oleellisten asioiden äärelle – luottamusta rakentamalla ja osaamista vahvistamalla. Toki usein myös konsultatiivinen työote on sovitusti läsnä, jos asiakkaan oma toivomus sellainen on.

Viiden vuoden työnohjaajuus on irrottanut minut entisestä työroolistani. Tiedostan, että alkuun piti sinnitellä sen kanssa, ettei johda, opeta ja kouluta sekä vie näin toimijuutta henkilöiden omasta työstä. Pitkän esimiesuran haittoja huomasin olevan yllättävän paljon. Poisoppiminen vei aikaa ja vaati tietoista ammatillisuuden uudelleen kalkulointia. Toisaalta olen äärimmäisen iloinen siitä parinkymmenen vuoden reksi- ja sairaalaopetuskokemuksesta. Noissa rooleissa olen ehtinyt kokea monenlaisia tilanteita sekä oppinut pikaorientoitumaan yllättäviin tilanteisiin arjessa ja kriiseissä avoimin mielin.

Olen iloinen, että minulla on ollut mahdollisuus myös työn reflektointiin TO-ukkojen: Jukan, Jussin ja JP:n kanssa. Itsenäisen työn varjopuolia on yksintekeminen. Siksipä suuret kiitokset tuolle kolmikolle!

Työnohjaamisen rinnalla sain kunnian kouluttaa keväällä Pirkanmaan rehtoreita toimintakulttuurin ja muutoksen johtamisesta sekä syksyllä opettajia Joensuun seudun vesossa teemalla ”Hyvinvointi, osallisuus ja vaativuus koulutyön kehittämisessä”. Yhden erityiskoulun ja yhden ison alakoulun toimintakulttuurin kehittämisessä olin kouluttaja-fasilitaattorina. Hauska oli huomata, että tämä oli ensimmäinen työvuosi, kun luennoin useammin karjalan kielen ja kulttuurin teemoista kuin opetusalan erityiskysymyksistä mm. Karjalasta kolttien maille -seminaarissa, Hämeenlinnan kirjastossa sekä Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen ja kulttuurin opiskelijoille. SnellmanEDU:n tilaamana vedimme kiinnostavaa kokonaisuutta ”Karjalaisuus, evakkouden jäljet ja karjalaisen kulttuurin jatkumo” Kuopiossa, Varkaudessa ja Iisalmessa Hellä Neuvonen-Seppäsen kanssa. Valamon luostarissa isännöin ja koulutin tammikuussa viikonloppukurssin ”Karjalan kaikuja tästä hetkestä huomiseen”.

Seuraavan kahden ja puolen kuukauden ajaksi laitan työnohjaajuuden vähän syrjempään ja keskityn muihin juttuihin. Lähipäivinä kaikki ylimääräiset kanavat ovat kiinni, kun polkupyörävaellamme vielä tarkemmin määrittelemättömässä paikassa. Silloin minut tavoittaa parhaiten savumerkeillä. Jos olosuhteet ovat suosiolliset.

Karjalankielisen musiikin tekijänä iloitsen 30.5. kuunneltavaksi tulevasta Tulenlendo-yhtyeen Rauha-kappaleen julkaisusta. Laulussa yhdistyvät kaksi ammatillista rakkauttani: psykiatria ja Karjala. Kesällä Loimolan Voimaa voi nähdä vaikkapa Riäkkylän Kihauksessa 28.6. ja vuoden yhtyeeksi valittuna Kaustinen Folk Music Festivalilla 11.-12.7. Heinäkuussa menemme reiluksi viikoksi GMC:n studioon lunastamaan Risteys-palkintomme äänittäjän kera. Uutta Loimolaa kuullaan singlejulkaisuna tulevana syksyna. Kolmas albumi julkaistaan alkuvuonna 2026.

Tohakka-klubi pyörähtää kesällä pariinkin kertaan Nurmeksen Bomballa: 14.6. ja 30.8. Ilokseni pääsimme laajentamaan tuon tuottamani klubin Pohjois-Karjalan maakuntapäivän (30.8.) tapahtumaksi ”Bomban Tohakaksi”. Tämä karjalane kul’ttuurapäivä yhdistää käsityöpajat, runouden, kirjallisuuden sekä karjalankielisen musiikin. Illan päätteeksi lavalle nousevat Bratanat ja Burlakat.

Ensi syksyn karjalan kielen etäopetuskursseilla on jo omat aikataulunsa. Alkeis- ja jatkokurssit vedän tuttuun tyyliin maanantai-iltaisin. Tuusulan opiston sivuilta löytyy hakuohjeet ja ajankohdat. Loppukesän ja alkusyksyn jännitän, miten omille karjalan kielen elvytyshankkeen projektihakemuksilleni käy. Mielellään jatkaisin podcastien, audiovideoiden ja oppimateriaalien tuottamista. Päättyvän työvuoden hedelminä voit käydä kuuntelemassa Spotifysta Oleksein Markan suakkunat tai uusimmat jaksot Uusi Suistamo -podcastista sekä tutustua Suistamon paginua -kanavaan Youtubessa.

Kiitos kaikille ihanille ihmisille kohtaamisista työvuotena 24-25!

Hyvä keziä! Pidäkkiä vesseliä, a elgiä vai kaiken aigua olgo ni vesselässä

Mika Saatsi / Levoin Miša

Artikkeli Kesälomasta kesälomaan – karjalahipsterin työvuosi 24-25 julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Karjalahipsteri Levoin Miša

karhip — Thu, 23 May 2024 08:49:04 +0000

Karjalahipsteri Levoin Miša soittua pajattau karjalaksi monenmoizie karjalankielizie pajoloi gituaran, domran, ukulelen libo kandelehen ker. Hiän on rakas karjalah, sentäh vai karjalaksi pajattau. Roindupäivih da mihtahto soittajazih kuču vai Miša keralla karjalazeksi pajoniekaksi!

Karjalahipsteri Levoin Miša soittaa ja laulaa monenlaisia karjalakielisiä lauluja kitaran, domran, ukulelen tai kanteleen säestyksellä. Hän rakastaa karjalan kieltä ja siksi vain karjalaksi laulaa. Kutsu Miša vaikka syntymäpäivien tai muiden tapahtumien ohjelmanumeroksi – karjalaiseksi trubaduuriksi!

Lisätietoa: mika@karjalahipsteri.com / +358 40 220 8848

Miša keikalla

7.11.26 Tohakka-klubi, Bomban talo Nurmes
21.3.26 syntymäpäivät, Helsinki
19.3.26 syntymäpäivät, Helsinki
23.-25.1.26 Karjalan kaikuja -kurssi, Valamon luostari Heinävesi
9.5.25 Karjalainen pruazniekka, Rautalampi
24.-26.1.25 Karjalan kaikuja -kurssi, Valamon luostari Heinävesi
27.11.24 klo 18 ”paginua da pajatusta” Karjalan kielen päivä, Jokelan kirjasto Tuusula
26.11.24 Hämeenlinnan kirjasto
26.10.24 yksityistilaisuus, Järvenpää
15.9.24 klo 15.30 Suistamolaisten muistomerkin paljastamistilaisuus, Laihian hautausmaa
14.9.24 yksityistilaisuus, Joensuu
4.8.24 syntymäpäivät, Lieksa
13.7.24 syntymäpäivät, Jyväskylä
8.5.24 syntymäpäivät, Helsinki

Artikkeli Karjalahipsteri Levoin Miša julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Karjalane kezä 2024 – karjalankielistä musiikkia ympäri Suomen

karhip — Thu, 23 May 2024 07:03:01 +0000

Tänä kezänä piäzet kuundelemah karjalankielistä muuzikkua monessa paikassa. Enzimäzenä Saatsi & Shemeikka ozuttelou Tuuzulan Lottamuzeilla 21.5. Uuzimua-päivän končertassa. Jälgimäne ”Karjalane kezä 2024” -končertta tuasen on Tulenlendo -joukon keikka Kuhmon Rimminkylällä 7.9. Rimmihäi on yksi kolmesta Suomen puolella olijasta vienalaiskylästä. Loimolan Voima ozuttelou 28.6. Huabavezi- da 25.7. Siili-folkkiloissa segä 20.7. Mančissa Il’l’an pruazniekassa i 27.7. Nurmeksen Bomballa suojärveläzien pruazniekassa. Pajojoukko Bratanoida tuasen suat kuulla Järvenpiän pravoslaunoilla kiriköllä Kezä-Kazanskajassa 8.7.

Tulgua terveh karjalazeh kezäh! Lizätieduo: mika@karjalahipsteri.com / +358 40 220 8848

Tänä kesänä pääset kuuntelemaan karjalankielistä musiikkia monessa paikassa. Ensimmäisenä Saatsi & Shemeikka esiintyy Tuusulan Lottamuseolla Uusimaa-päivän konsertissa 21.5. Viimeinen ”Karjalane kezä 2024” -konsertti on Tulenlendo -yhtyeen keikka Kuhmon Rimmin kylällä 7.9. Rimmihän on yksi kolmesta Suomen puolella olevasta vienalaiskylästä. Loimolan Voima esiintyy 28.6. Haapavesi- ja 25.7. Siili-folkeissa sekä 20.7. Ilomantsissa Iljan praasniekassa ja 27.7. Nurmeksen Bomballa suojärveläisten praasniekassa. Lauluyhtye Bratanoita taasen pääset kuulemaan Järvenpään ortodoksisen kirkon Kesä-Kasanskajassa 8.7.

Tervetuloa karjalaiseen kesään! Lisätietoja: mika@karjalahipsteri.com / +358 40 220 8848

Artikkeli Karjalane kezä 2024 – karjalankielistä musiikkia ympäri Suomen julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Bratanat

karhip — Tue, 02 Apr 2024 05:15:07 +0000

Pajojoukko Bratanat

Bratanat 6.7.24
(kuva: Sauli Mokkila)

Pajojoukko Bratanat on karjalankielinen lauluyhtye, jonka ohjelmistossa kohtaavat kaikki karjalan eri kielimuodot sekä moninainen kansanmusiikki runonlauluista uuteen nykyfolkiin. Yhtyeen ensimmäinen digi-ep ”Pilbazie” on julkaistu syksyllä 2024. Pilbazie sisältää neljä suistamolaista kansansävelmää bratanamaiseen tyyliin sovitettuna. Kuorotovereina Bratanat laulavat myös bassostemmaa Järvenpään ortodoksisessa kirkkokuorossa.

KARJALA – LAULU – SOITTO – TANSSI

Lisätietoja ja keikkamyynti: +35840 2208848, mika@karjalahipsteri.com

Kokoonpano:

Marko Meijer – laulu, kitara, rytmisoittimet
Timo Mokkila – laulu, tanssi
Mika Saatsi – laulu, kieli- ja rytmisoittimet, kantele
Mikael Shemeikka – laulu, haitari, kanteleet

Pilbazie levynjulkaisutiedote_220924

Bratanat keikalla:

26.9.26 Karjalaiset laulujuhlat, Valamon luostari Heinävesi
17.5.26 vierailijana Loimolan Voiman levyjulkaisukonsertissa, Karjalatalo Helsinki
13.4.26 Blini-ilta, Valamon luostari Heinävesi
1.2.26 Ystäväpiirin juhla, Järvenpään ortodoksinen kirkko
30.8.25 TOHAKKA-klubi, Bomban talo Nurmes
8.7.25 Kesä-Kazanskaja, Järvenpään ortodoksinen kirkko
28.2.25 Valamon luostari, Heinävesi
29.10.24 Suistamolaisten teams-ilta ”Takaisin Suistamolle”
8.7.24 Kesä-Kazanskaja, Järvenpään ortodoksinen kirkko
6.7.24 yksityistilaisuus, Pohja

Artikkeli Bratanat julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Himottaugo karjalan kieli?

karhip — Thu, 27 Jul 2023 08:23:34 +0000

Karjalan kieltä voi Suomessa opiskella Itä-Suomen yliopistossa sekä vapaan sivistystyön kentällä esimerkiksi kansanopistoissa. Tuusulan opistoon minut houkutteli karjalaa opettamaan opiston rehtori Timo Rusanen keväällä 2021 ja ensimmäiset karjalan kielen ja kulttuurin alkeiskurssit pidin lukuvuonna 21-22.

Opetusmuodoksi valikoitui heti alkuun etäopetus. Tietysti pandemia oli yksi syy verkko-opetuksen valintaan, mutta minulla oli heti aluksi ajatus siitä, että jos opetusta pystytään tarjoamaan ympäri Suomen, kurssit täyttyvät opiskelijoista. Oikeassa olin. Etäopetuksen avulla kynnys aloittaa karjalan kieleen ja kulttuuriin tutustuminen aivan alkeistasolta on matala. Ja juuri matalan kynnyksen kielenopetusta uhanalainen karjalan kieli tarvitsee.

Tuusulan opiston lukuvuoteen 23-24 olemme suunnitelleet taas uudet kurssit sekä syksylle että keväälle. Alkeiskurssi starttaa jo heti elokuussa maanantaina 28.8. Tämä vuoden kursseja on pidennetty kahdeksaan tapaamiseen eli opiskelutunteja on yhteensä 16. Sähköinen materiaali jaetaan kurssin osallistujille. Luvassa on perustason opiskelua, jossa heti alusta lähtien päästään harjoittelemaan puhumista. Kotiläksyt (kodiruavot) kuulustellaan Kahootissa pelaamalla (kizuamalla) ja jokainen opetuskerta päättyy Mišan kulttuurinurkkaan (kul’ttuuračuppuh), jossa luodaan lyhyitä katsauksia keskeisiin karjalaisen kulttuuriin piirteisiin. Kielihän on aina myös kulttuurin ja historian peili.

Marraskuun 6. päivänä sitten starttaa tämän vuoden uutuuskurssi eli ”karjalan kielen ja kulttuurin puhekurssi”. Myös tämä paginakurssi pidetään etänä keskittyen nimensä mukaisesti puhumiseen sekä erilaisiin teksteihin ja audiomateriaaleihin tutustumiseen. Opetuskertoja on yhteensä kuusi ja kurssi päättyy 11.12.

Molempien kurssien opetus tapahtuu Teamsissä maanantai-iltaisin klo 18.30-20. Keväälle tulee sitten myöhemmin ilmoitettavin aikatauluin (tuasen enzargena) identtiset kurssit.

Ilmoittautuminen syksyn kursseille alkaa 15.8. klo 13 sekä puhelimitse että netin kautta. Lisätietoja löydät täältä opiston sivuilta. Olen pitänyt nyt kahden vuoden aikana seitsemän kielikurssia ja jokainen on ollut loppuunmyyty ikäjakauman ollessa 16 – 80+. Jos siis haluat varmistaa paikkasi, kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Tässä vielä tarkemmat kurssikuvaukset aikatauluineen:

Karjalan kielen ja kulttuurin alkeiskurssi

28.8. – 30.10. ( 8 x 2 t) Ei opetusta viikoilla 41 & 42

Kurssilla keskitytään karjalan kielen (varsinaiskarjala/eteläkarjala) ja kulttuurin alkeisiin. Kurssin opetuskieli on karjala / suomi. Taitotaso A1

Karjalan kielen ja kulttuurin puhekurssi

6.11. – 11.12. (6 x 2 t)

Kurssilla jatketaan karjalan kielen (varsinaiskarjala/eteläkarjala) ja kulttuurin alkeiden opiskelua ja rohkaistutaan puhumaan! Kurssin opetuskieli on karjala / suomi. Taitotaso A1

Tulgua terveh opastumah čomua karjalan kieldä!

Miša
Mika Saatsi
karjalahipsteri, KM, erityisopettaja, karjalane muzikantti

Artikkeli Himottaugo karjalan kieli? julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Uusi blogi – uusi Mika?

karhip — Mon, 09 Aug 2021 08:41:12 +0000

Salla 4.7.21

Vuoden tauko bloggaamisesta päättyy loppukesän haikeudessa. Verryttelin jo keväällä muutaman rivin uusille sivuilleni, mutta säännöllisemmän kirjoittamisen aloitan nyt. Kirjoitin ensimmäisen blogitekstini syyskuussa 2011 ja sen jälkeen säännöllisesti kuukausittain kesäkuuhun 20 saakka. Sairaalareksin ”Kohtaamisia” -blogi oli minulle paikka kommentoida ajankohtaisia asioita opetusalan, erityisopetuksen sekä tärkeiden yhdyspintojen: sosiaali- ja terveystoimen risteyskohdista sairaalareksin näkövinkkelistä käsin.

Opintovapaavuoteni jatkoksi olen tämän lukuvuoden 21-22 edelleen virkavapaalla Tuusulan Kalliomaan koulun rehtorin virasta. Valmistun työnohjaajaksi Helsingin yliopiston HY+ -koulutuksesta kuukauden päästä ja tarkoitukseni on tänä lukuvuonna työllistää itseni työnohjaajana ja kouluttajana. Niistä teemoista infopaketin löydät näiltä nettisivuilta. Uuden äärellä olen monella tapaa…

Muutamia työtehtäviä olen ottanut vastaan myös. Niistä jännittävin on oman kouluni musiikinopettajana toimiminen. Omaan, rakkaaseen kouluun ja sairaalaopetukseen yhdeksi iltapäiväksi viikossa tuleminen tuntuu kivalta ja oudolta samaan aikaan. Olen jälleen ”kotona”, mutten päivätyössä. Erilaisen roolini haasteet tiedostan, mutta käyn pystypäin lukuvuoteen kiinni. On nastaa ajatella olevansa taas osa Kelliksen porukoita ja päästä vaihtamaan ajatuksia työkavereiden kanssa yksinäisen pandemiaopiskeluvuoden jälkeen. Oppilaiden kanssa työskentelyä olen myös kaivannut.

Toinen erilaisella tavalla jännittävä työtehtävä toteutuu loka-joulukuussa Tuusulan opistossa. Lupauduin käynnistämään etäopetuksena toteutettavan karjalan kielen ja kulttuurin alkeiskurssin torstai-iltaisin. Karjalan kieltä olen opintovapaavuoteni aikana opiskellut omatoimisesti sekä Itä-Suomen yliopiston Suvikarjalan jatkokurssilla erinomaisen opettajan, Katerina Paalamon opetuksessa. Katerinan ja sarjakuvataiteilija Sanna Hukkasen kesällä tullut Adaman Gruunu on paras näkemäni karjalan kielen oppimista edistävä sarjakuvasanakirja. Sitä saa tilattua Karjalan sivistysseuralta kaikissa karjalan kielimuodoissa. Kirjan alkuperäinen kieli on varsinaiskarjalan eteläistä muotoa. Sitä samaa mikä on miunkin kieleni.

Tuonne Joensuuhun olen myös lupautunut pitämään vierailuluennon ”Karjalaisen kulttuurin jatkumossa” syyskuun loppupuolelle. Luento on osa Itä-Suomen yliopiston Karjalan kielen ja kulttuurin opintojen johdattavaa opintojaksoa. Muutenkin haluan olla tiiviisti mukana monilla alueilla karjalan kielen ja kulttuurin kehittämisessä. Työsarkaa tässä riittää kaikille karjalan kielen elvyttäjille ja aktivisteille. Yhteistyö on se mitä eniten kaivataan. Karjalan kielen tulevaisuuden kannalta tämä on ensiarvoisen tärkeää ja siihen minä olen sitoutunut.

Veljeni kanssa olemme saaneet kiertää ympäri Suomea Loimolan Voiman #sinnetänne2021 -kiertueella. Voi kuinka hyvältä se onkaan tuntunut! Jokainen musiikin kautta syntynyt kohtaaminen voimaannuttaa sekä esiintyjää että yleisöä. On ollut todella käsin kosketeltavaa se tunnelma minkä elävän musiikin odottaminen on saanut meissä kaikissa aikaan. Itämaisen tanssin yhdistäminen karjala-folkiin lappeenrantalaisen Kristiina Vainikan kanssa on ollut myös kiintoisa matka. Kiva, että kiertuetta on vielä jäljellä. Lisätietoa näistä touhuista löydät Loimolan somesta tai kotisivuilta.

Kouluttamista odotan myös innolla. Olen pitänyt luentoja satunnaisesti töiden ohessa noin viidentoista vuoden ajan. Tänä vuonna keskityn tähän vakavammin. Tilattavissa on ”Anna mun kaikki kestää!” -koulutuskokonaisuus. Lisäksi luennoin haastavista huoltajista ja oireilevista oppilaista. Syksyllä työn alle tulee työhyvinvointi. Haluan kasata monipuolisen kokonaisuuden, jota kommentoin moninaisten tunteiden, uupumisen ja työviihtyvyyden näkökulmasta.

Tämä on teema, jota olen opintovapaani aikana itse pohtinut ja työstänyt eniten. Kuinka usein meillä onkaan tapana osoitella muualle, kun työhyvinvoinnista puhutaan? Hyvinvointi lähtee yksilöstä. Minusta. Mitä minä haluan ja mihin olen valmis. Pahoinvoinnin takaa löytyy valitettavan paljon negaatiota, luottamuksen puutetta ja syyttäviä sormia. Kaikilla tasoilla.

Elokuu on uuden alku. Meille kaikille uutta aloittaville, koululaisille ja opiskelijoille, opettajille ja ohjaajille, rehtoreille ja opetuksen virkamiehille haluan toivottaa hyvää uutta lukuvuotta! Kohtaamisilla on edelleen väliä. Nyt ehkä jopa enemmän, kuin koskaan. Jätetään hyviä jälkiä!

Mika Saatsi

Artikkeli Uusi blogi – uusi Mika? julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Uusi-Suistamo -podcast

karhip — Thu, 20 May 2021 05:59:00 +0000

Karjala ei kadonnut – Suistamo ei sammunut!

Meitä toisen ja kolmannen polven evakkojen jälkeläisiä ajaa eteenpäin kiinnostus oman suvun vaiheisiin ja luopumisen tarinoihin. Voit tulla ehjäksi, kun tiedät kuka olet ja mistä tulet. Mistä me uudet sukupolvet löydämme karjalaisen identiteetin ainekset? Mitä haluamme olla, mitä välittää omille lapsillemme? Mistä rakennamme oman uuden Suistamomme?

Karjalahipsteri ja Uusi Suistamo on podcast, jossa Šuačin Miša kysyy, etsii ja luonnostelee uutta Suistamoa 2020-luvun Suomessa. Podcastin tuottaa Suistamon Perinneseura ry.

Podcast löytyy Soundcloudista. Joulukuun 20 ja toukokuun 21 välillä on julkaistu seuraavat jaksot:

Aarteeni Suistamolta

Minua ja meitä muita toisen ja kolmannen polven evakkojen jälkeläisiä ajaa eteenpäin kiinnostus oman suvun vaiheisiin, luopumisen ja selviytymisen tarinoihin. Kannamme aarteinamme kertomuksia isovanhempiemme kotiseudusta, kylistä ja kivijaloista. Monet meistä ovat olleet mukana kotiseutumatkoilla ja ihmetelleet sitä, miten suuria tunteita kertomusten maisemat saavat aikaan. Jaamme yhteisiä kokemuksia ja haluamme hahmottaa karjalaisuuttamme usein niiden kautta. Aarteittemme kautta.

Karjala iholla

Maailma muuttuu ja karjalaisen idetiteetin ilmaisemismuodot sen mukana. Jo podcastin suunnitteluvaiheessa tajusin haluavani tehdä jakson tatuoinneista ja karjalaisuudesta. Varmaankin siksi, että molemmat ovat muokanneet omaa identiteettiäni. Kiinnostus tatuointeihin liittyi rock-musiikkiin ja sen kuvastoon. Vasta myöhemmin ymmärsin, että on olemassa kulttuureita, joissa tatuoinnit ovat olleet osa identiteettikuvastoa jo vuosisatojen ajan.

Itke, kuldaseni!

Karjalaisuuden mielikuvissa tunteiden näyttäminen ja näkyminen mahtuvat samaan kuvaan karjalanpiirakoiden kanssa. Itku ja nauru. Elämän maku. Liittyneekö itkun hyväksyneisymmyys karjalaiseen maailmankuvaan ja kuoleman näkyvämpänä pitämiseen?

Podcastin vieraana on Jaana Suviniitty, jonka mamma ja mummi olivat itkuvirsiperinteen taitajia. Jakson sisältöön vaikuttivat suuresti myös muusikot, itkijät Liisa Matveinen ja Emmi Kuittinen. Suuret passibot kaikille heille sekä Tuulalle osallistumisesta jakson sisältöön!

Karjalais-ortodoksinen pääsiäinen

Raja-Karjalassa ortodoksiset tavat ja perinteet määrittelivät vuoden kiertoa. Vuoden ajateltiin kulkevan pruazniekasta toiseen eli juhlasta seuraavaan. Elämään vaikuttivat juhla-aikojen lisäksi paasto-ajat, vuodenaikojen vaihtelu ja satokauden eri vaiheet. Karjalais-ortodoksisesta pääsiäiseen valmistautumisesta – paastosta sekä pääsiäisen merkityksestä ja kirkollisista tavoista Mišan kanssa on keskustelemassa Helsingin ortodoksisen seurakunnan pappi, suistamolaisjuurinen isä Kimmo Kallinen. Isä Kimmon kanssa kuljemme matkan kohti pääsiäistä karjalaisin silmälasein pandemiakeväänä 2021. Matkalla viivähdämme myös ikiaikaisia tapoja muistelemaan ja merkityksiä pohtimaan. Hypäkkiä kyydih!

Podcastissä kuullaan katkelmat Efrosini-kuoron esiintymisestä Uspenskin katedraalissa 15.10.2017. Katkelmat ovat veisuista: Puhdas Neitsyt Valtiatar ja Qhriste Aqhdga! (Kristus nousi kuolleista!). Kuoroa johtaa kanttori Minna Jokinen.

Raja-karjalaisena 2020-luvun Suomessa

Podcastin teemana on raja-karjalaisuus nykypäivän Suomessa. Pyysin lähettämään ajatuksia karjalaisuudessa eniten iloa tuottavista asioista 2020-luvun Suomessa. Positiivisten, iloisten asioiden lisäksi toivoin huomioita asioista, joista karjalaisuudessa ei tykätä tai tunneta omaksi. Samoin suorastaan surulliseksi miellettäviä piirteitä tai teemoja toivoin mukaan ja kyselin vielä sitäkin, että voiko meidän ajassamme olla vielä joitain syitä piilottaa karjalaisuuttaan?

Jakso syntyi instastoryjen, sähköpostin, messengerin kautta saadusta materiaalista. Sydämellinen kiitos ja suuret passibot: Lefa, Laura, Anita, Eveliina, helsinkiläinen suojärveläinen ja Maikki!

Syntynyt Lapualla 44

Kevään 2021 viimeisessä Uusi-Suistamo -podcastissa vieraana on isä Leevi Saatsi. Hän on syntynyt Lapualla 44. Leevin kanssa käymme läpi mamman, mummon ja pikku-Leevin ensivuosia, aluksi Lapualla ja sittemmin Nurmeksen Jokikylällä. Jakso on aikamatka raja-karjalaisten tapojen murrokseen. Sitä mukaa, kun vanhempi väki haudattiin, hautautuivat pikkuhiljaa moninaiset kulttuuriset vivahteet ja pyhät tavat. Isä-Leevi kertoo mm. mummo-Tatjanan ruumiinvalvojaisista Närekorven pirtissä. Kuinkas monelle teille tämä tapa on tuttu? Kuvassa Leevi (vas.) sekä Leo-veli ja Annikki-sisko.

Artikkeli Uusi-Suistamo -podcast julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Taiteellinen työskentely

karhip — Wed, 15 Jul 2015 12:46:03 +0000

Power Pills. Created back in 2013

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Aenean commodo ligula eget dolor. Aenean massa. Cum sociis natoque penatibus et magnis.

Adis parturient montes, nascetur ridiculus mus. Donec quam felis, ultricies nec, pellentesque eu, pretium quis, sem. Nulla consequat massa quis enim.

Aenean commodo ligula eget dolor. Aenean massa. Cum sociis natoque penatibus et magnis. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit.

Artikkeli Taiteellinen työskentely julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.