karjalahipsteri arkistot - Karjalahipsteri

TOHAKKA 2026 – BOMBAN TALO

karhip — Fri, 17 Oct 2025 08:01:29 +0000

Läkkä Tohakkah Bomban taloih!

Tohakka-klubit jatkuvat vuonna 2026 karjalankielisen musiikin kotilavalla, Nurmeksen Bomban talolla. Viitenä iltana Bomballa soi moninainen karjalainen musiikki folk-trip-hopista itkulauluun ja karjala-rockista deltabluesiin.

Tohakka tarkoittaa suomeksi ”tohinaa, puhinaa” sekä ”pientä hutikkaa”. Tohakka-klubit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kuulla kotoperäistä ja uhanalaista karjalan kieltä Break Sokos Hotel Bomballe kuuluvan Bomban talon inspiroivassa miljöössä. Viidessä klubi-illassa esiintyvät eteeristä folk-trip-hopia soittava ILMU, karjala-folkin palkittu Loimolan Voima, itkulaulua ja runolaulua yhdistelevä Surento, uutta karjalankielistä rockia soittava Tulenlendo -yhtye sekä karjalankieliset trubaduurit Kaarlon Martiska deltabluesineen ja folkin ja kansanmusiikin rajapinnoilta ammentava Tohakan klubi-isäntä Levoin Miša.

Tohakka-klubin tuottaa karjalahipsteri Mika Saatsi yhteistyössä Break Sokos Hotel Bomban kanssa.

Tohakka-klubi 2026

21.2.26 ILMU (folk-trip-hop)

6.6.26 Loimolan Voima (folk-rock)

29.8.26 Surento (itkulaulu, runolaulu)

19.9.26 Tulenlendo (karjala-rock)

7.11. Kaarlon Martiska (deltablues), Levoin Miša (folk)

TOHAKKA – ainavoluaduzet karjalazet illačut Bomban taloissa

Tulgua terveh kaikin!

Lisätietoa: mika@karjalahipsteri.com

Tohakka esiintyjät 2026

ILMU esiintyy Tohakka-klubilla 21.2.26

Ilmu on Karjalan tasavallasta lähtöisin oleva ja nykyisin Tampereelta käsin operoiva folk-trip-hop -yhtye, joka esittelee uuden sukupolven karjalaista kulttuuria. Yhtyeen inspiraationa toimii muinaisen maan syntyhistoria, kotiseudun luonto, kulttuuri, perinteet ja karjalan kielen kauneus.

Yhtyeen kappaleissa livvinkarjala yhdistyy perinteisiin kansansoittimiin (kantele, jouhikko, tuulipillit) ja nykyään useammin lavalla nähtäviin sähkökitaraan, viuluun ja selloon. ILMU on palkittu vuoden 2021 parhaana venäläisenä etnomusiikkiprojektina (Russian World Music Awards). ILMU on esiintynyt lukuisilla festivaaleilla Suomessa ja Virossa. Kappaleen ”Langat” musiikkivideo voitti parhaan musiikkivideon palkinnon Luleå International Film Festivalilla.

Kokoonpano

Tatiana Tkachenko: laulu, koskettimet, kantele

Aleksei Tkachenko: sähkökitara, koskettimet, sampler, kantele

Nadezhda Gornitcyna: viulu, taustalaulu

Mirva Ormin: jouhikko, basso jouhikko, taustalaulu

Langat (Youtube):

Loimolan Voima esiintyy Tohakka-klubilla 6.6.26

Keväällä 2026 kolmennen levynsä julkaiseva Loimolan Voima saapuu Tohakka-klubille uusien laulujensa kanssa. Vuonna 2020 debyyttialbuminsa Ruttomužikan kyynäl julkaissut yhtye on muutamassa vuodessa tehnyt pitkälle toista sataa keikkaa Suomessa ja ulkomailla sekä palkittu mm. vuoden kansanmusiikkilevystä 2021, vuoden kansanmusiikkitekijänä 2023 ja Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden 2025 yhtyeenä.

Loimolan Voima tekee omintakeiset laulunsa itse perinteitä kunnioittaen, mutta samalla uutta ilmaisua luoden. Akustisten soittimien rinnalla surisevat syntetisaattorit ja helskyy haitari. Veljesten esiintyminen on karjalaista tarinankerrontaa 2020-luvulla.

Kokoonpano

Levoin Miša: laulu, ukulele, akustinen kitara ja lyömäsoittimet

Levoin Miikkula: ukubasso, laulu, PolyD-syntetisaattori, haitari

Ottakkua brihačču (Youtube):

Surento esiintyy Tohakka-klubilla 29.8.26

Yhtyeen muusikot Liisa Matveinen, Emmi Kuittinen ja Emilia Kallonen ovat karjalaiseen ja inkeriläiseen perinteeseen erikoistuneita kansanlaulajia ja itkijöitä. He ovat säveltäneet ja sovittaneet perinteisiä itkuvirsirunoja uusiksi itkulauluiksi, joissa soivat sekä itkun että moniäänisen laulun äänet. Lisäksi ohjelmistossa on perinteisempää itkuvirttä ja yhtyeen säveltämää runolaulua. Moniäänisen laulun lisäksi yhtyeessä soivat kantele ja ukulele.

Surennon musiikki liikkuu moni-ilmeisen surun syvyyksissä sekä elämän taitekohtien kipeydessä ja haikeudessa. Laulujen ja itkuvirsien viesti on kuitenkin toiveikas ja elämänmyönteinen. Mukaan mahtuu myös elämän riemua. Yhtyeen nimi Surento viittaa surevan tai kaipaavan ihmisen olemukseen.

Itkuvirsiin kuuluvat kauniit, vertauskuvalliset, hellittelevät ja kunnioittavat sanat sekä apeutumiseen ja myötäelämiseen virittävä sävelmä ja esitystapa. Itkuvirren tehtävä on saatella kuulijat herkistymään, mahdollisesti myös itkemään.

Kokoonpano

Liisa Matveinen, laulu ja kantele
Emmi Kuittinen, laulu ja ukulele

Emilia Kallonen, laulu

Surento – kolmen itkijän yhtye (Youtube):

Tulenlendo esiintyy Tohakka-klubilla 19.9.26

Tulenlendo on vuonna 2024 perustettu karjalankielinen rock-yhtye. Yhtyeen kappaleissa karjalainen kansanperinne kohtaa rockin, folkin ja itäbluesin sekä sähkökitara haitarin. Pitkän linjan soittajien erilaiset taustat rock-, blues-, samba-, punk- ja kansanmusiikki-yhtyeistä kuuluvat Tulenlennon karjala-rockissa. Vuonna 2024 ja 2025 yhtye julkaisi suoratoistopalveluihin ensimmäiset kappaleensa: Rakkahus eule riähkä, Liuskučuari, Päivännouzu, Rauha, Suistaman kägi sekä Enzimäzestä laulusta.

Kokoonpano

Mika Saatsi: laulu, akustinen kitara

Mikael Shemeikka: haitari, laulu

Ari Enqvist: basso

Samuli Mikkola: sähkökitara, laulu

Sami Kontola: rummut

Suistaman kägi (Youtube):

Kaarlon Martiska & Levoin Miša esiintyvät Tohakka-klubilla 7.11.26

Kaarlon Martiska, oikealta nimeltään Martti Jousimo syntyi vuonna 1973 Otanmäessä, Kainuussa. Hänen ensiesiintymisensä oli veljen kanssa alle 10-vuotiaana poikien Suistamolla syntyneen isän järjestämissä sukujuhlissa Ryynäsjärven rannalla sijaitsevassa Retka-nimisessä talossa. Talo oli rakennettu rautaruukin työntekijöiden vapaa-ajan viettopaikaksi. Isosta koosta johtuen siitä tuli mieleen vanhan ajan karjalainen talo ja oli pihapiirissä oikea savusaunakin, joka illalla lämmitettiin.

Pian Jari otti Martin mukaan jo perustamaansa yhtyeeseen. Yli kymmenen vuoden toiminta Kainuussa lähti lainakappaleista mm. southern rock pioneerin Lynyrd Skynyrdin materiaalista siirtyen sitten suomenkielisen popin kautta omatekoiseen progepunkiin. Yhtye julkaisi 4 omakustannepienlevyä. Sittemmin Martti jatkoi rockmusiikin soittamista useissa yhtyeissä niin Oulussa, Helsingissä kuin Hyvinkäälläkin, jossa nykyisin asuu.

Vuonna 2016 Martti innostui deltabluesista ja aloitti siirtymisen sähköisestä soittamisesta pelkästään akustiseen. Keväällä 2024 Martti näki Miša Saatsin Ylen Kulttuuricoctail-ohjelmassa, mistä syntyi innostus alkaa opiskella suvikarjalaa Mišan Tuusulan opistossa etänä vetämillä kursseilla. Tämä johti omien deltablueskappaleiden kääntämiseen suvikarjalaksi.

Toine muailman voina (Youtube):

Karjalahipsteri Levoin Miša (Mika Saatsi)on musiikintekijä, tuottaja, karjalan kielen opettaja sekä kielen ja kulttuurin elvyttäjä. Soolokeikolla Miša esittää omien kappaleiden lisäksi valikoituja paloja vuosien varrella mukaan tarttuneista lauluista. Koskaan ei voi tietää millä soittimilla lauluja säestetään. Mitähän Mišalla on tällä kertaa Bomballa mukanaan laulu- ja soittorepussaan?

Svätöi pihlaja (Youtube):

Artikkeli TOHAKKA 2026 – BOMBAN TALO julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Karjalahipsteri Levoin Miša

karhip — Thu, 23 May 2024 08:49:04 +0000

Karjalahipsteri Levoin Miša soittua pajattau karjalaksi monenmoizie karjalankielizie pajoloi gituaran, domran, ukulelen libo kandelehen ker. Hiän on rakas karjalah, sentäh vai karjalaksi pajattau. Roindupäivih da mihtahto soittajazih kuču vai Miša keralla karjalazeksi pajoniekaksi!

Karjalahipsteri Levoin Miša soittaa ja laulaa monenlaisia karjalakielisiä lauluja kitaran, domran, ukulelen tai kanteleen säestyksellä. Hän rakastaa karjalan kieltä ja siksi vain karjalaksi laulaa. Kutsu Miša vaikka syntymäpäivien tai muiden tapahtumien ohjelmanumeroksi – karjalaiseksi trubaduuriksi!

Lisätietoa: mika@karjalahipsteri.com / +358 40 220 8848

Miša keikalla

7.11.26 Tohakka-klubi, Bomban talo Nurmes
21.3.26 syntymäpäivät, Helsinki
19.3.26 syntymäpäivät, Helsinki
23.-25.1.26 Karjalan kaikuja -kurssi, Valamon luostari Heinävesi
9.5.25 Karjalainen pruazniekka, Rautalampi
24.-26.1.25 Karjalan kaikuja -kurssi, Valamon luostari Heinävesi
27.11.24 klo 18 ”paginua da pajatusta” Karjalan kielen päivä, Jokelan kirjasto Tuusula
26.11.24 Hämeenlinnan kirjasto
26.10.24 yksityistilaisuus, Järvenpää
15.9.24 klo 15.30 Suistamolaisten muistomerkin paljastamistilaisuus, Laihian hautausmaa
14.9.24 yksityistilaisuus, Joensuu
4.8.24 syntymäpäivät, Lieksa
13.7.24 syntymäpäivät, Jyväskylä
8.5.24 syntymäpäivät, Helsinki

Artikkeli Karjalahipsteri Levoin Miša julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

24 x kiitos Tuusula ja sairaalaopetus!

karhip — Tue, 18 Jan 2022 07:47:05 +0000

Sarvikallio 01/2022

24 x kiitos Tuusula ja sairaalaopetus!

On tullut aika kiittää kahdestakymmenestäneljästä vuodesta. Tulin Tuusulan kunnan Kalliomaan kouluun erityisluokanopettajaksi vuonna 1998. Vuodesta 2001 olen toiminut sairaalareksinä. Pitkään työrupeamaan on mahtunut lukematon määrä erilaisia työtehtäviä ja merkityksellisiä kohtaamisia.

Omaan ihmiskäsitykseeni sekä elämänasenteeseeni työskentely moniammatillisessa viitekehyksessä Kellokosken huippuammattilaisten kanssa on jättänyt merkityksellisimmän jäljen. Psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskentely on opettanut paljon kohtaamisen merkityksestä sekä tulevaisuudenuskon luomisen tärkeydestä.

Olen saanut oman työni sisällä toimia muutoksen johtajana sekä toimintojen ja organisaatioiden kehittäjänä. Kaikki tämä arjen rinnalla tapahtuva työ on ruokkinut omaa ammatillisen kehittymisen tarvettani sekä intohimoa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten opetuksen ja monialaisemman tuen ratkaisuiden löytämiseksi ja toteuttamiseksi paikallisesti ja valtakunnallisesti.

Rehtorin työ on yhdeltä osaltaan yksinäistä ja vertaisuuden löytäminen elintärkeää omalle työssä jaksamiselle. Sairaalaopetuksen piiristä minä löysin vertaisryhmän heti ensimmäisistä sairaalaopetuspäivistäni alkaen. Huomasin, että myös oman työpaikan ulkopuolella on ihmisiä, jotka tekevät samanlaista työtä – jakavat samat arvot ja tavoittelevat samoja asioita.

Tämän oivalluksen ansiosta sairaalaopetusverkostosta, muista sairaalaopetuksen rehtoreista ja vastuuopettajista tuli tärkein vertaisviitekehykseni oman työyhteisön rinnalle. Sain olla mukana luomassa sairaalaopetuksen nettisivustoa ja vertaisfoorumia ”Saikonet:iä” ajalla ennen sosiaalista mediaa. Myöhemmin tehtiin sairaalaopetukselle omat nettisivut ja monenmoista. Opetushallituksen ja -ministeriön koordinoimissa sairaalaopetuksen ja vaativan erityisen tuen hankkeissa sain olla mukana alusta lähtien. Palan matkaa toimin sairaalaopetusverkoston kehittämisryhmän puheenjohtajana.

Kaikki kehittäminen on tehty hyvässä yhteistyössä. Jokainen projekti, jossa olen saanut olla mukana on perustunut heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten koulunkäynnin parantamiseen. Oma panokseni on ollut osa kaikkien mukana olleiden panosta. Yhdessä olemme saaneet ja voineet tehdä merkittäviä ja merkityksellisiä asioita lapsille, jotka ansaitsevat tulla huomioiduksi ja nähdyiksi.

Kalliomaan koulun upeaa henkilökuntaa minulla tulee eniten ikävä. Yhteisön merkitys vaativassa työssä on korvaamaton. Kokemusten jakaminen tekee yhteisöstä yksilöitä vahvempia ja erilaisten aikuisten yhteenpelaaminen opettaa koululaisille konkreettisesti elämässä tarvittavia yhteistyön taitoja kaikkien kanssa.

Lähtööni ei liity mitään erityistä dramatiikkaa. Nuorena rehtorina ajattelin, että teen vielä pari vuotta Kalliomaata. Tai jatkan tuon projektin päättymiseen saakka. 24 vuotta vierähti. Työnohjaajakoulutuksen aikana tutustuin itseeni uudelleen. Matka oli opettavainen ja tunteikaskin.

Olen 50-vuotias ja minulla on vielä pitkälti työuraa jäljellä, jos Luoja elinpäiviä suo. Olen nauttinut suunnattomasti uusista haasteista työnohjaajana. Sain ensimmäisen apurahan taiteelliseen työhön ja viimeistelen parhaillaan Loimolan Voiman kakkosalbumia.

Aloitin podcastien teon 2020-luvun karjalaisuudesta sekä varsinaiskarjalan kielen ja kulttuurin alkeiden opettamisen – samoin teemaan liittyvät soivat oppitunnit ja luennot. Toisaalta olen aloittanut myös vaativan erityisen tuen coachina ja asiantuntijana Kanta-Hämeessä sekä kolumnistina Erityiskasvatuslehdessä. Hyppään tilkkutäkkimäiseen yrittäjyyteen intoa puhkuen ja kaikista kokemuksistani kiitollisena

Sydämelliset kiitokset Tuusulan kunnalle mahdollisuudesta tehdä tärkeää työtä perusopetuksen kiintoisimmalla paikalla!

Sairaalaopetusverkostolle erityiset tsemppi-kiitokset! Konsultatiivisen sairaalaopetuksen kansallinen kehittäminen on tärkein ja vaikuttavin yksittäinen vaativan erityisen tuen kehittämistoimi Suomessa tällä hetkellä. Seurantatutkimuksen liittäminen osaksi uusien toimintamuotojen vaikuttavuuden arviointia tulee pelastamaan syrjäytymiskierteessä olevia lasten ja nuorisopsykiatrian asiakkaita merkittävästi. Tulevien hyvinvointialueiden on ymmärettävä sairaalaopetuksen oleellinen merkitys osana lasten ja nuorten mielenterveystyötä. Pandemian jälkihoito kestää 10 vuotta.

Rakkaat kiitokset Kalliomaan koulun henkilökunnalle vuosina 98-22 sekä HUS:in lasten- ja nuorisopsykiatrian huippuammattilaisille ylilääkäreistä laitoshuoltajiin!

Kiitollisena,

Mika Saatsi
sairaalareksi-evp.

Artikkeli 24 x kiitos Tuusula ja sairaalaopetus! julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

TUNTEET, TYÖ JA TYÖNOHJAUS

karhip — Wed, 08 Dec 2021 09:22:43 +0000

TUNTEET, TYÖ JA TYÖNOHJAUS

Tunteet tekevät meidät eläviksi – tunnen, olen siis olemassa. Katja Myllyviita (2016) avaa Tunne tunteesi -teoksessaan hyvin taustoja ja tunteiden tunnistamisen vaikeuksien merkitystä oppimiseen ja varhaiseen peilaamiseen. Ei ole olemassa hyviä ja pahoja tunteita. Kaikille on oma käyttönsä. Inho pitää meidät hengissä, ettemme syö pilaantunutta ruokaa ja viha antaa voimaa puolustaa itseä ja muita. Pelko valmistaa pakenemaan tai taistelemaan eli pitää meidät hengissä.

Tunteiden ymmärrys syntyy peilauksissa toisten ihmisten kanssa. Työ on yksi merkityksellisistä peilauspaikoista. Meidän pitää oppia ymmärtämään mistä tunteet tulevat, miten ne meissä vaikuttavat ja mitä ne meille kertovat. Jos kasvattajalla on ollut vaikeuksia tunnistaa ja puhua joistain itselle vaikeista tunteista, lapsi mukautuu ja oppii saman kuin kasvattajansa.

Myllyviidan mukaan tunteiden tukahdutus tekee meistä vajavaisia ja voi aiheuttaa ongelmia ja masennusta. Tarvitsemme kaikkia tunteita. Jokaisella on kuitenkin omat vaikeutensa tiettyjen tunteiden tunnistamisen tai kieltämisen kanssa. Sosiaalisten tilanteiden lisäksi tunteet auttavat meitä tunnistamaan omia tarpeitamme ja omaa arvomaailmaamme.

Tunteet ja ajatukset tulevat ja menevät aaltoina, emmekä voi niitä kahlita. Siksi meidän pitää oppia elämään niiden kanssa.

Itselleni uuden ja kiintoisan matkan tunteisiin tarjosi Lauri Nummenmaa (2019) Tunnekartasto -kirjassaan. Tunteilla on evoluutiopohja ja koko eläinkunnasta löytyy helposti kaikki samat perustunteet: 1. suru, 2. inho, 3. viha, 4. pelko, 5. hämmästys ja 6. mielihyvä. Tunteet mukautuvat ja muuttuvat. Ympäristö ja sisäinen olotila vaikuttavat tunteen syvyyteen.

Ihminen tekee päivän aikana 35 000 päätöstä. Suurin osa tapahtuu automaattisesti ja kokemuksemme sekä tunteidemme pohjalta. Tunteet ja järki eivät ole toistensa vastakohtia – molempia tarvitaan. Minusta tuntuu, että tämä meiltä meinaa helposti unohtua. Yleistämme itsemme helposti ”tunne- tai järki-ihmiseksi”, vaikka tosiasiallisesti olemme molempia erilaisin painatuksin ja kulttuurisidonnaisuuksin.

Tunteet ja moraali ovat ryhmäsidonnaisia. Haluamme kuulua ryhmään ja jaamme ryhmässä arvomme ja moraalimme. Jos joko työ itsessään tai työryhmän arvot tuntuvat meille vieraalta, on ryhmään sitoutuminen todennäköisesti vaikeampaa tai saattaa jäädä kokonaan syntymättä.

Tunteet myös päättävät puolestamme, kun järki ei siihen kykene kirjoittaa Nummenmaa. Elämän suurissa myllerryksissä, suruissa ja shokeissa tunteemme pitävät meidät elossa.

Aivoissamme on sata miljardia 10 potenssiin 11 hermosolua, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Aivot ovat kaiken käyttäytymisen, ajattelun ja tunteiden perusta. Ihminen ei ole tyhjä taulu, johon kasvatus ja kulttuuri maalaavat persoonallisuuden, tunteet ja ajattelun.

Tunteet eivät vaadi oppimista, ne ovat. Esimerkiksi pieni vauva nauttii heti makeasta, vaikka olisi syntynyt ilman aivokuorta. Aivokuori huolehtii ajattelusta ja päättelystä. Rottavauva taasen pelkää kissaa, vaikka olisi kasvanut eristyksessä, eikä olisi ikinä kissaan törmännyt.

Kiinnostavaa oli Nummenmaan havainto siitä, että mielihyvän odottaminen tekee meidät innostuneemmaksi, kuin mielihyvän kokeminen. Tavoitellun palkkion saamisen aiheuttama dopamiinipurske saa ihmisen tai eläimen tavoittelemaan sitä tulevaisuudessa entistä hanakammin. Jos palkkion toistuva tavoitteleminen tuntuu turhalta tai ei vastaa odotuksia, motivaatio katoaa nopeasti.

Olen aina luokitellut itseni enemmän tunne-ihmiseksi. Iän mukana vahvojen tunteiden näkyminen naurun ja itkun kautta on vain lisääntynyt. Minun on vaikea elää ”varovaisesti”. Rakastan roihuta enkä kavahda surua tai muita suuria tunteita. Ne myös näkyvät naamastani. Ymmärrän, että voin itkeä ja nauraa samaan aikaan enkä koe sitä erikoisena tai outona. Oman karjalaisuuden ja kulttuuriperimän tutkiminen ja tunnustelu on ollut tärkeä osa myös työnohjaajaksi kasvamisessa.

Muusikkona on erityisen tärkeää onnistua välittämään tunnetta yleisölle. Tuossa roolissa ei tarvitse juuri pidätellä omia tunteitaan – yleensä hienosäätö riittää. Sairaalareksin työssä taasen tunteiden vaimentaminen ja tietoinen järjelle tilan antaminen ovat olleet äärimmäisen tärkeitä työssä onnistumisen edellytyksiä. Konserttilavalle ja kouluun ei kannata kävellä aivan samassa roolissa…

Työnohjaajana minun on osattava herkästi tulkita ohjattavien tunnemaisemaa ja toisaalta pystyä empatiaan samalla analysoiden ja kuulostellen mitkä tunteet minulla itselläni nousevat teemojen, keskustelun tai toiminnallisten menetelmien kautta pintaan.

Intuitio ja ihmistuntemus muodostavat tärkeimmät ilmapuntarit työnohjattavien kanssa tunteiden äärellä työskenneltäessä. Työssä olemme usein pakotettuja vaimentamaan suuria tunteita huolien ja paineiden ristivedossa. Työnohjauksen tärkeimpiä tehtäviä työhyvinvoinnin lisäämiseksi on auttaa ohjattavia tunnistamaan omia tunteitaan ja luoda uskallusta näyttää myös omaa heikkouttaan ja keskeneräisyyttään. Meidän ei tarvitsekaan olla kaikenosaajia ja -tietäjiä. Riitän omana vajavaisena itsenäni.

Jokelassa 8.12.21

Rauhallista joulun odotusta kaikille toivottaen,

Mika Saatsi
työnohjaaja STOry

Artikkeli TUNTEET, TYÖ JA TYÖNOHJAUS julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Uusi blogi – uusi Mika?

karhip — Mon, 09 Aug 2021 08:41:12 +0000

Salla 4.7.21

Vuoden tauko bloggaamisesta päättyy loppukesän haikeudessa. Verryttelin jo keväällä muutaman rivin uusille sivuilleni, mutta säännöllisemmän kirjoittamisen aloitan nyt. Kirjoitin ensimmäisen blogitekstini syyskuussa 2011 ja sen jälkeen säännöllisesti kuukausittain kesäkuuhun 20 saakka. Sairaalareksin ”Kohtaamisia” -blogi oli minulle paikka kommentoida ajankohtaisia asioita opetusalan, erityisopetuksen sekä tärkeiden yhdyspintojen: sosiaali- ja terveystoimen risteyskohdista sairaalareksin näkövinkkelistä käsin.

Opintovapaavuoteni jatkoksi olen tämän lukuvuoden 21-22 edelleen virkavapaalla Tuusulan Kalliomaan koulun rehtorin virasta. Valmistun työnohjaajaksi Helsingin yliopiston HY+ -koulutuksesta kuukauden päästä ja tarkoitukseni on tänä lukuvuonna työllistää itseni työnohjaajana ja kouluttajana. Niistä teemoista infopaketin löydät näiltä nettisivuilta. Uuden äärellä olen monella tapaa…

Muutamia työtehtäviä olen ottanut vastaan myös. Niistä jännittävin on oman kouluni musiikinopettajana toimiminen. Omaan, rakkaaseen kouluun ja sairaalaopetukseen yhdeksi iltapäiväksi viikossa tuleminen tuntuu kivalta ja oudolta samaan aikaan. Olen jälleen ”kotona”, mutten päivätyössä. Erilaisen roolini haasteet tiedostan, mutta käyn pystypäin lukuvuoteen kiinni. On nastaa ajatella olevansa taas osa Kelliksen porukoita ja päästä vaihtamaan ajatuksia työkavereiden kanssa yksinäisen pandemiaopiskeluvuoden jälkeen. Oppilaiden kanssa työskentelyä olen myös kaivannut.

Toinen erilaisella tavalla jännittävä työtehtävä toteutuu loka-joulukuussa Tuusulan opistossa. Lupauduin käynnistämään etäopetuksena toteutettavan karjalan kielen ja kulttuurin alkeiskurssin torstai-iltaisin. Karjalan kieltä olen opintovapaavuoteni aikana opiskellut omatoimisesti sekä Itä-Suomen yliopiston Suvikarjalan jatkokurssilla erinomaisen opettajan, Katerina Paalamon opetuksessa. Katerinan ja sarjakuvataiteilija Sanna Hukkasen kesällä tullut Adaman Gruunu on paras näkemäni karjalan kielen oppimista edistävä sarjakuvasanakirja. Sitä saa tilattua Karjalan sivistysseuralta kaikissa karjalan kielimuodoissa. Kirjan alkuperäinen kieli on varsinaiskarjalan eteläistä muotoa. Sitä samaa mikä on miunkin kieleni.

Tuonne Joensuuhun olen myös lupautunut pitämään vierailuluennon ”Karjalaisen kulttuurin jatkumossa” syyskuun loppupuolelle. Luento on osa Itä-Suomen yliopiston Karjalan kielen ja kulttuurin opintojen johdattavaa opintojaksoa. Muutenkin haluan olla tiiviisti mukana monilla alueilla karjalan kielen ja kulttuurin kehittämisessä. Työsarkaa tässä riittää kaikille karjalan kielen elvyttäjille ja aktivisteille. Yhteistyö on se mitä eniten kaivataan. Karjalan kielen tulevaisuuden kannalta tämä on ensiarvoisen tärkeää ja siihen minä olen sitoutunut.

Veljeni kanssa olemme saaneet kiertää ympäri Suomea Loimolan Voiman #sinnetänne2021 -kiertueella. Voi kuinka hyvältä se onkaan tuntunut! Jokainen musiikin kautta syntynyt kohtaaminen voimaannuttaa sekä esiintyjää että yleisöä. On ollut todella käsin kosketeltavaa se tunnelma minkä elävän musiikin odottaminen on saanut meissä kaikissa aikaan. Itämaisen tanssin yhdistäminen karjala-folkiin lappeenrantalaisen Kristiina Vainikan kanssa on ollut myös kiintoisa matka. Kiva, että kiertuetta on vielä jäljellä. Lisätietoa näistä touhuista löydät Loimolan somesta tai kotisivuilta.

Kouluttamista odotan myös innolla. Olen pitänyt luentoja satunnaisesti töiden ohessa noin viidentoista vuoden ajan. Tänä vuonna keskityn tähän vakavammin. Tilattavissa on ”Anna mun kaikki kestää!” -koulutuskokonaisuus. Lisäksi luennoin haastavista huoltajista ja oireilevista oppilaista. Syksyllä työn alle tulee työhyvinvointi. Haluan kasata monipuolisen kokonaisuuden, jota kommentoin moninaisten tunteiden, uupumisen ja työviihtyvyyden näkökulmasta.

Tämä on teema, jota olen opintovapaani aikana itse pohtinut ja työstänyt eniten. Kuinka usein meillä onkaan tapana osoitella muualle, kun työhyvinvoinnista puhutaan? Hyvinvointi lähtee yksilöstä. Minusta. Mitä minä haluan ja mihin olen valmis. Pahoinvoinnin takaa löytyy valitettavan paljon negaatiota, luottamuksen puutetta ja syyttäviä sormia. Kaikilla tasoilla.

Elokuu on uuden alku. Meille kaikille uutta aloittaville, koululaisille ja opiskelijoille, opettajille ja ohjaajille, rehtoreille ja opetuksen virkamiehille haluan toivottaa hyvää uutta lukuvuotta! Kohtaamisilla on edelleen väliä. Nyt ehkä jopa enemmän, kuin koskaan. Jätetään hyviä jälkiä!

Mika Saatsi

Artikkeli Uusi blogi – uusi Mika? julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Minä työnohjaajana – oma teoreettinen viitekehykseni

karhip — Mon, 10 May 2021 07:23:07 +0000

Tulen kasvatuksen kentältä ja opetus- ja johtamistyötäni on jo vuosia ohjannut kognitiivis-konstruktivistinen oppimiskäsitys. Oppija ja opettaja/ohjaaja ovat yhdessä oppimistilanteessa. Oppija rakentaa uuden tiedon ja taidon oman osaamisensa päälle konstruoiden eli hahmotellen ja uutta tietoa entisen päälle kasvattaen. Ohjaaja tukee oppilasta prosessissa ja tarjoaa oppijan oppimistyyliin ja osaamistasoon sopivia rakenuspalikoita, joista oppija itse konstruoi asian eli oppii. Opettaja ei ole tiedon kaataja.

Työnohjaajan ja työnohjattavan (ryhmä tai yksilö) roolit ovat hyvin samankaltaisia. Yhteisen dialogin kautta hahmotetaan työtä, sen perustehtävää ja rakenteita, ymmärtäen samalla myös tunnepuolen vaikutuksen sekä johtamiseen liittyvät elementit. Tämän lisäksi työnohjauksessa on tärkeä hahmottaa koko ympärillä oleva systeemi, koska hyvin moni asia vaikuttaa työn tekemiseen, siitä nauttimiseen ja jaksamiseen.

Yksilö ei ole erillinen soturi shakkipelilaudalla, vaan kaikki nappulat liittyvät yhteiseen työhön. Jokainen työntekijä tuo työhön mukanaan oman historiansa niin työroolissa kuin koko elämäntarinansa. Tietoiset ja tiedostamattomat kokemukset ovat ohjanneet ja ohjaavat meidän valintojamme työssä yksin sekä yhdessä toisten kanssa.

Työnohjaajan tärkein tehtävä on rakentaa turvallinen ympäristö, joka ruokkii spontaanisuutta ja heittäytymistä. Yhteisen todellisuuden hahmottaminen ja näkyväksi tekeminen yhteisen dialogin kautta on työnohjauksen keskeinen tehtävä. Dialogissa korostuu vuoropuhelun sijaan vuorokuuntelu.

Toiminnallisien menetelmien käyttö vahvistaa työnohjaajan ja ohjattavien sidettä ja tekee helpommin näkyväksi tiedostamattoman puolemme ajatuksia ja oletuksia. Psykodraamapohjaiset toiminnalliset työskentelytavat tukevat perinteistä ohjausta. Työnohjaus räätälöidään aina yhdessä tilaajan kanssa ennen ohjauksen aloittamista. Yhteiseen sopimukseen kirjataan ohjauksen tavoitteet, kesto, aikataulu ja arviointi.

Ota rohkeasti yhteyttä, jos suunnittelet työnohjausta työryhmällesi tai itsellesi!

Artikkeli Minä työnohjaajana – oma teoreettinen viitekehykseni julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.