Läkkä Tohakkah Bomban taloih!

Tohakka-klubit jatkuvat vuonna 2026 karjalankielisen musiikin kotilavalla, Nurmeksen Bomban talolla. Viitenä iltana Bomballa soi moninainen karjalainen musiikki folk-trip-hopista itkulauluun ja karjala-rockista deltabluesiin.

Tohakka tarkoittaa suomeksi ”tohinaa, puhinaa” sekä ”pientä hutikkaa”. Tohakka-klubit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kuulla kotoperäistä ja uhanalaista karjalan kieltä Break Sokos Hotel Bomballe kuuluvan Bomban talon inspiroivassa miljöössä. Viidessä klubi-illassa esiintyvät eteeristä folk-trip-hopia soittava ILMU, karjala-folkin palkittu Loimolan Voima, itkulaulua ja runolaulua yhdistelevä Surento, uutta karjalankielistä rockia soittava Tulenlendo -yhtye sekä karjalankieliset trubaduurit Kaarlon Martiska deltabluesineen ja folkin ja kansanmusiikin rajapinnoilta ammentava Tohakan klubi-isäntä Levoin Miša.

Tohakka-klubin tuottaa karjalahipsteri Mika Saatsi yhteistyössä Break Sokos Hotel Bomban kanssa.

Tohakka-klubi 2026

21.2.26 ILMU (folk-trip-hop)

6.6.26 Loimolan Voima (folk-rock)

29.8.26 Surento (itkulaulu, runolaulu)

19.9.26 Tulenlendo (karjala-rock)

7.11. Kaarlon Martiska (deltablues), Levoin Miša (folk)

TOHAKKA – ainavoluaduzet karjalazet illačut Bomban taloissa

Tulgua terveh kaikin!

Lisätietoa: mika@karjalahipsteri.com 

Tohakka esiintyjät 2026

ILMU esiintyy Tohakka-klubilla 21.2.26

Ilmu on Karjalan tasavallasta lähtöisin oleva ja nykyisin Tampereelta käsin operoiva folk-trip-hop -yhtye, joka esittelee uuden sukupolven karjalaista kulttuuria. Yhtyeen inspiraationa toimii muinaisen maan syntyhistoria, kotiseudun luonto, kulttuuri, perinteet ja karjalan kielen kauneus. 

Yhtyeen kappaleissa livvinkarjala yhdistyy perinteisiin kansansoittimiin (kantele, jouhikko, tuulipillit) ja nykyään useammin lavalla nähtäviin sähkökitaraan, viuluun ja selloon. ILMU on palkittu vuoden 2021 parhaana venäläisenä etnomusiikkiprojektina (Russian World Music Awards).  ILMU on esiintynyt lukuisilla festivaaleilla Suomessa ja Virossa. Kappaleen ”Langat” musiikkivideo voitti parhaan musiikkivideon palkinnon Luleå International Film Festivalilla.

Kokoonpano

Tatiana Tkachenko: laulu, koskettimet, kantele

Aleksei Tkachenko: sähkökitara, koskettimet, sampler, kantele

Nadezhda Gornitcyna: viulu, taustalaulu

Mirva Ormin: jouhikko, basso jouhikko, taustalaulu

Langat (Youtube):

Loimolan Voima esiintyy Tohakka-klubilla 6.6.26

Keväällä 2026 kolmennen levynsä julkaiseva Loimolan Voima saapuu Tohakka-klubille uusien laulujensa kanssa. Vuonna 2020 debyyttialbuminsa Ruttomužikan kyynäl julkaissut yhtye on muutamassa vuodessa tehnyt pitkälle toista sataa keikkaa Suomessa ja ulkomailla sekä palkittu mm. vuoden kansanmusiikkilevystä 2021, vuoden kansanmusiikkitekijänä 2023 ja Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden 2025 yhtyeenä.

Loimolan Voima tekee omintakeiset laulunsa itse perinteitä kunnioittaen, mutta samalla uutta ilmaisua luoden. Akustisten soittimien rinnalla surisevat syntetisaattorit ja helskyy haitari. Veljesten esiintyminen on karjalaista tarinankerrontaa 2020-luvulla.

Kokoonpano

Levoin Miša: laulu, ukulele, akustinen kitara ja lyömäsoittimet

Levoin Miikkula: ukubasso, laulu, PolyD-syntetisaattori, haitari

Ottakkua brihačču (Youtube):

Surento esiintyy Tohakka-klubilla 29.8.26

Yhtyeen muusikot Liisa Matveinen, Emmi Kuittinen ja Emilia Kallonen ovat karjalaiseen ja inkeriläiseen perinteeseen erikoistuneita kansanlaulajia ja itkijöitä. He ovat säveltäneet ja sovittaneet perinteisiä itkuvirsirunoja uusiksi itkulauluiksi, joissa soivat sekä itkun että moniäänisen laulun äänet. Lisäksi ohjelmistossa on perinteisempää itkuvirttä ja yhtyeen säveltämää runolaulua. Moniäänisen laulun lisäksi yhtyeessä soivat kantele ja ukulele.

Surennon musiikki liikkuu moni-ilmeisen surun syvyyksissä sekä elämän taitekohtien kipeydessä ja haikeudessa. Laulujen ja itkuvirsien viesti on kuitenkin toiveikas ja elämänmyönteinen. Mukaan mahtuu myös elämän riemua. Yhtyeen nimi Surento viittaa surevan tai kaipaavan ihmisen olemukseen.

Itkuvirsiin kuuluvat kauniit, vertauskuvalliset, hellittelevät ja kunnioittavat sanat sekä apeutumiseen ja myötäelämiseen virittävä sävelmä ja esitystapa. Itkuvirren tehtävä on saatella kuulijat herkistymään, mahdollisesti myös itkemään.

Kokoonpano

Liisa Matveinen, laulu ja kantele
Emmi Kuittinen, laulu ja ukulele

Emilia Kallonen, laulu

Surento – kolmen itkijän yhtye (Youtube):

Tulenlendo esiintyy Tohakka-klubilla 19.9.26

Tulenlendo on vuonna 2024 perustettu karjalankielinen rock-yhtye. Yhtyeen kappaleissa karjalainen kansanperinne kohtaa rockin, folkin ja itäbluesin sekä sähkökitara haitarin. Pitkän linjan soittajien erilaiset taustat rock-, blues-, samba-, punk- ja kansanmusiikki-yhtyeistä kuuluvat Tulenlennon karjala-rockissa. Vuonna 2024 ja 2025 yhtye julkaisi suoratoistopalveluihin ensimmäiset kappaleensa: Rakkahus eule riähkä, Liuskučuari, Päivännouzu, Rauha, Suistaman kägi sekä Enzimäzestä laulusta.

Kokoonpano

Mika Saatsi: laulu, akustinen kitara

Mikael Shemeikka: haitari, laulu

Ari Enqvist: basso

Samuli Mikkola: sähkökitara, laulu

Sami Kontola: rummut

Suistaman kägi (Youtube):

Kaarlon Martiska & Levoin Miša esiintyvät Tohakka-klubilla 7.11.26

Kaarlon Martiska, oikealta nimeltään Martti Jousimo syntyi vuonna 1973 Otanmäessä, Kainuussa. Hänen ensiesiintymisensä oli veljen kanssa alle 10-vuotiaana poikien Suistamolla syntyneen isän järjestämissä sukujuhlissa Ryynäsjärven rannalla sijaitsevassa Retka-nimisessä talossa. Talo oli rakennettu rautaruukin työntekijöiden vapaa-ajan viettopaikaksi. Isosta koosta johtuen siitä tuli mieleen vanhan ajan karjalainen talo ja oli pihapiirissä oikea savusaunakin, joka illalla lämmitettiin. 

Pian Jari otti Martin mukaan jo perustamaansa yhtyeeseen. Yli kymmenen vuoden toiminta Kainuussa lähti lainakappaleista mm. southern rock pioneerin Lynyrd Skynyrdin materiaalista siirtyen sitten suomenkielisen popin kautta omatekoiseen progepunkiin. Yhtye julkaisi 4 omakustannepienlevyä. Sittemmin Martti jatkoi rockmusiikin soittamista useissa yhtyeissä niin Oulussa, Helsingissä kuin Hyvinkäälläkin, jossa nykyisin asuu. 

Vuonna 2016 Martti innostui deltabluesista ja aloitti siirtymisen sähköisestä soittamisesta pelkästään akustiseen. Keväällä 2024 Martti näki Miša Saatsin Ylen Kulttuuricoctail-ohjelmassa, mistä syntyi innostus alkaa opiskella suvikarjalaa Mišan Tuusulan opistossa etänä vetämillä kursseilla. Tämä johti omien deltablueskappaleiden kääntämiseen suvikarjalaksi.

Toine muailman voina (Youtube):

Karjalahipsteri Levoin Miša (Mika Saatsi)on musiikintekijä, tuottaja, karjalan kielen opettaja sekä kielen ja kulttuurin elvyttäjä. Soolokeikolla Miša esittää omien kappaleiden lisäksi valikoituja paloja vuosien varrella mukaan tarttuneista lauluista. Koskaan ei voi tietää millä soittimilla lauluja säestetään. Mitähän Mišalla on tällä kertaa Bomballa mukanaan laulu- ja soittorepussaan?

Svätöi pihlaja (Youtube):

Artikkeli TOHAKKA 2026 – BOMBAN TALO julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Ei pääse koira karvoistaan… Pitkään koulussa työskennelleenä hahmotan työvuoteni edelleen kesälomasta kesälomaan, ikään kuin lukuvuoden mitassa. Tänään oli kevään viimeinen työnohjaus ja huomenna helatorstaina ensimmäinen lomapäiväni. Olo on onnellinen ja mieli iloinen.

Usein kun tapaan vanhoja tuttuja naamoja niin kysymys minulle kuuluu, että minkäs verran sinä teet sitä työnohjausta. Somepäivitysteni kautta yliedustuu karjalan kieli, musiikki ja kultturityöt vaikka tottahan se on, että silläkin saralla työni on moninaista. Silti se oma päätyöni on työnohjaus.

Työnohjaukselle ja sairaalaopetukselle on yhteistä se, ettei työn sisällöstä ja ohjausprosesseista somessa avauduta eikä arkea jaeta. Työnohjaajan tärkein työväline on luottamus ja vain sen päälle voi olla annettavaa sekä huolissa ja umpisolmuissa että työn kehittämisen kysymyksissä tai onnistumisen jakamisessa. Ilman luottamusta työnohjaaja ei voi tehdä työtään. Siksi en jaa somessa juuri mitään työnohjaukseen liittyvää.

Työkauden päätteeksi on kuitenkin paikallaan kerrata mitä työnohjaus on omalta osaltani viimeisen vuoden ollut. Olkoon tämä koonti sellainen luvallinen kurkistus minun työnohjaajuuteeni.

Asiakkaita minulla oli tänä työkautena yhteensä 34 kappaletta ja ohjattavia työntekijöitä 148. Ryhmiä ohjasin eniten (23) ja yksilöasiakkaita minulla oli 11. Suurin osa työnohjauksista tapahtui opetusalalla työskentelevien ammattilaisten kanssa (22 asiakasta). Esihenkilöt (6 asiakasta), asiantuntijatyöntekijät (4 asiakasta) sekä sote-ammattilaiset (3 asiakasta) olivat muita työnohjauksen kohderyhmiä. Tiedostan, että opetusala on ominta aluettani, mutta iloitsen mahdollisuudesta työskennellä myös muiden alojen ammattilaisten kanssa. Etäohjausta osin tai kokonaan annoin viidelle asiakkaalle.

Prosessit vaihtelivat yhdesta kerrasta pidempijaksoisiin prosesseihin. Yleensä ohjauskertojen määrä vaihtelee kolmen ja kymmenen välillä. Keskiarvo on ehkä kuuden tapaamisen tienoilla. Lyhyempien, esim. kriisiohjausten, rinnalla minulla on ollut tänäkin vuonna pidempiä useamman vuoden prosesseja. Ensimmäisille omille pitkille prosesseille jouduin tänä keväänä sanomaan heipat, vaikka esiin nousi toive jatkaa ”vielä yksi vuosi”. Pitkissä prosesseissa pidän tärkeänä, että yhteistyöstä sovitaan vuosi kerrallaan tiedostaen samalla se, että jossain vaiheessa (max. 5 vuotta) on ohjaajaa vaihdettava. Irrottaminen pitää osata tehdä ennen kuin molempien eväät on syöty. Kaikesta huolimatta huomasin itsessäni suurta haikeutta pitkäaikaisen hyvän yhteistyön päättyessä muutama viikko sitten.

Kovin usein työnohjauksessa käsiteltävät teemat ovat universaaleja työtehtävistä ja itse substanssista riippumattomia työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen linkittyviä kysymyksiä. Työnohjaajan tehtävä ei ole tulla kertomaan ”miten ne työt pitää hoitaa” vaan auttaa ja ohjata oleellisten asioiden äärelle – luottamusta rakentamalla ja osaamista vahvistamalla. Toki usein myös konsultatiivinen työote on sovitusti läsnä, jos asiakkaan oma toivomus sellainen on.

Viiden vuoden työnohjaajuus on irrottanut minut entisestä työroolistani. Tiedostan, että alkuun piti sinnitellä sen kanssa, ettei johda, opeta ja kouluta sekä vie näin toimijuutta henkilöiden omasta työstä. Pitkän esimiesuran haittoja huomasin olevan yllättävän paljon. Poisoppiminen vei aikaa ja vaati tietoista ammatillisuuden uudelleen kalkulointia. Toisaalta olen äärimmäisen iloinen siitä parinkymmenen vuoden reksi- ja sairaalaopetuskokemuksesta. Noissa rooleissa olen ehtinyt kokea monenlaisia tilanteita sekä oppinut pikaorientoitumaan yllättäviin tilanteisiin arjessa ja kriiseissä avoimin mielin.

Olen iloinen, että minulla on ollut mahdollisuus myös työn reflektointiin TO-ukkojen: Jukan, Jussin ja JP:n kanssa. Itsenäisen työn varjopuolia on yksintekeminen. Siksipä suuret kiitokset tuolle kolmikolle!

Työnohjaamisen rinnalla sain kunnian kouluttaa keväällä Pirkanmaan rehtoreita toimintakulttuurin ja muutoksen johtamisesta sekä syksyllä opettajia Joensuun seudun vesossa teemalla ”Hyvinvointi, osallisuus ja vaativuus koulutyön kehittämisessä”. Yhden erityiskoulun ja yhden ison alakoulun toimintakulttuurin kehittämisessä olin kouluttaja-fasilitaattorina. Hauska oli huomata, että tämä oli ensimmäinen työvuosi, kun luennoin useammin karjalan kielen ja kulttuurin teemoista kuin opetusalan erityiskysymyksistä mm. Karjalasta kolttien maille -seminaarissa, Hämeenlinnan kirjastossa sekä Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen ja kulttuurin opiskelijoille. SnellmanEDU:n tilaamana vedimme kiinnostavaa kokonaisuutta ”Karjalaisuus, evakkouden jäljet ja karjalaisen kulttuurin jatkumo” Kuopiossa, Varkaudessa ja Iisalmessa Hellä Neuvonen-Seppäsen kanssa. Valamon luostarissa isännöin ja koulutin tammikuussa viikonloppukurssin ”Karjalan kaikuja tästä hetkestä huomiseen”.

Seuraavan kahden ja puolen kuukauden ajaksi laitan työnohjaajuuden vähän syrjempään ja keskityn muihin juttuihin. Lähipäivinä kaikki ylimääräiset kanavat ovat kiinni, kun polkupyörävaellamme vielä tarkemmin määrittelemättömässä paikassa. Silloin minut tavoittaa parhaiten savumerkeillä. Jos olosuhteet ovat suosiolliset.

Karjalankielisen musiikin tekijänä iloitsen 30.5. kuunneltavaksi tulevasta Tulenlendo-yhtyeen Rauha-kappaleen julkaisusta. Laulussa yhdistyvät kaksi ammatillista rakkauttani: psykiatria ja Karjala. Kesällä Loimolan Voimaa voi nähdä vaikkapa Riäkkylän Kihauksessa 28.6. ja vuoden yhtyeeksi valittuna Kaustinen Folk Music Festivalilla 11.-12.7. Heinäkuussa menemme reiluksi viikoksi GMC:n studioon lunastamaan Risteys-palkintomme äänittäjän kera. Uutta Loimolaa kuullaan singlejulkaisuna tulevana syksyna. Kolmas albumi julkaistaan alkuvuonna 2026.

Tohakka-klubi pyörähtää kesällä pariinkin kertaan Nurmeksen Bomballa: 14.6. ja 30.8. Ilokseni pääsimme laajentamaan tuon tuottamani klubin Pohjois-Karjalan maakuntapäivän (30.8.) tapahtumaksi ”Bomban Tohakaksi”. Tämä karjalane kul’ttuurapäivä yhdistää käsityöpajat, runouden, kirjallisuuden sekä karjalankielisen musiikin. Illan päätteeksi lavalle nousevat Bratanat ja Burlakat.

Ensi syksyn karjalan kielen etäopetuskursseilla on jo omat aikataulunsa. Alkeis- ja jatkokurssit vedän tuttuun tyyliin maanantai-iltaisin. Tuusulan opiston sivuilta löytyy hakuohjeet ja ajankohdat. Loppukesän ja alkusyksyn jännitän, miten omille karjalan kielen elvytyshankkeen projektihakemuksilleni käy. Mielellään jatkaisin podcastien, audiovideoiden ja oppimateriaalien tuottamista. Päättyvän työvuoden hedelminä voit käydä kuuntelemassa Spotifysta Oleksein Markan suakkunat tai uusimmat jaksot Uusi Suistamo -podcastista sekä tutustua Suistamon paginua -kanavaan Youtubessa.

Kiitos kaikille ihanille ihmisille kohtaamisista työvuotena 24-25!

Hyvä keziä! Pidäkkiä vesseliä, a elgiä vai kaiken aigua olgo ni vesselässä

Mika Saatsi / Levoin Miša

Artikkeli Kesälomasta kesälomaan – karjalahipsterin työvuosi 24-25 julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Läkkä Tohakkah Bomban taloih!

Karjalankielinen musiikki saa oman kotinsa Nurmeksen Bomban talolta, kun Tohakka-klubit käynnistyvät vuonna 2025. Kuutena iltana Bomban talolla raikaa folk, rock sekä perinteisempi karjalainen kansanmusiikki.

Tohakka tarkoittaa suomeksi ”tohinaa, puhinaa” sekä ”pientä hutikkaa”. Tohakka-klubit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kuulla kotoperäistä ja uhanalaista karjalan kieltä Nurmeksen Bomban talon inspiroivassa miljöössä. Kuudessa klubi-illassa esiintyvät karjala-folkin palkittu Loimolan Voima, perinteitä ja uutta folkia yhdistelevä Sattuma, uutta karjalankielistä rockia soittava Tulenlendo -yhtye sekä perinteisempää karjalaista musiikkia esittävä Pajojoukko Bratanat.

Tohakka-klubin isäntänä ja tuottajana toimii karjalahipsteri Mika ”Levoin Miša” Saatsi yhteistyössä Break Sokos Hotel Bomban kanssa.

Tohakka-klubi 2025

4.1. Loimolan Voima
15.3. Sattuma
24.5. Tulenlendo
14.6. Loimolan Voima
30.8. Pajojoukko Bratanat
27.9. Tulenlendo

TOHAKKA – ainavoluaduzet karjalazet illačut Bomban taloissa

Tulgua terveh kaikin!

Lisätietoa: mika@karjalahipsteri.com 

Tohakka esiintyjät 2025

Loimolan Voima

Loimolan Voima esiintyy Tohakka-klubilla 4.1.25 ja 14.6.25

Vuonna 2020 debyyttialbuminsa Ruttomužikan kyynäl julkaissut yhtye on muutamassa vuodessa tehnyt yli sata keikkaa, vieraillut Saksassa ja Virossa, julkaissut kaksi albumia, palkittu vuoden kansanmusiikkilevystä 2021, vuoden kansanmusiikkitekijänä 2023 ja Risteys-palkinnolla 2024.

Loimolan Voima tekee omintakeiset laulunsa itse perinteitä kunnioittaen, mutta samalla uutta ilmaisua luoden. Akustisten soittimien rinnalla surisevat syntetisaattorit ja looper luo kerroksia historiasta tähän päivään.

Kokoonpano

Levoin Miša: laulu, ukulele, akustinen kitara, looper, melodica ja lyömäsoittimet
Levoin Miikkula: ukubasso, laulu, PolyD-syntetisaattori, melodica

Meččäkirikkö 

Sattuma

Sattuma folk band esiintyy Tohakka-klubilla 15.3.25

Arto Rinteen luotsaama Sattuma folk-yhtye on perustettu Petroskoissa vuonna 2003. Yhtye on julkaissut kahdeksan albumia ja keikkaillut Karjaloiden lisäksi Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa. Vuonna 2024 Sattuma julkaisi uuden Karjalasta Karjalaan levyn, jonka jokaisen kappaleen tarina liittyy tavalla tai toisella Karjalaan, sen historiaan ja nykyaikaan. Levyltä löytyy sekä iloista folk-revittelyä ja kuplettia että maailmanmenoa pohdiskelevaa balladia. Laulukielinä ovat suomi, karjala ja Äänisniemen venäjän murre.

Kokoonpano:

Arto Rinne: laulu, kitara, haitari
Eila Rinne: viulu, laulu

Kotiranta

Tulenlendo

Tulenlendo esiintyy Tohakka-klubilla 24.5.25 ja 27.9.25

Tulenlendo on vuonna 2024 perustettu karjalankielinen rock-yhtye. Tulenlennon kappaleissa karjalainen kansanperinne kohtaa rockin, folkin ja itäbluesin sekä sähkökitara haitarin. Pitkän linjan soittajien erilaiset taustat rock-, blues-, punk- ja kansanmusiikki-yhtyeistä kuuluvat Tulenlennon karjala-rockissa. Loppuvuonna 2024 yhtye julkaisi suoratoistopalveluihin ensimmäiset kappaleensa: Rakkahus eule riähkä, Liuskučuari ja Päivännouzu.

Kokoonpano:

Mika Saatsi: laulu, akustinen kitara
Mikael Shemeikka: haitari, laulu
Ari Enqvist: basso
Samuli Mikkola: sähkökitara, laulu
Juho Kaskinen: rummut

Spotify

Pajojoukko Bratanat 

Pajojoukko Bratanat esiintyy Tohakka-klubilla 30.8.25

Pajojoukko Bratanat on karjalankielinen lauluyhtye, jonka ohjelmistossa kohtaavat kaikki karjalan eri kielimuodot sekä moninainen kansanmusiikki runonlauluista uuteen nykyfolkiin ja suakkunoista prisatkah. Yhtyeen ensimmäinen digi-ep ”Pilbazie” on julkaistu syksyllä 2024. Pilbazie sisältää neljä suistamolaista kansansävelmää (Viikon vuotin, Huold on äijäl, Tulen syndy ja Tuutine tuuti) bratanamaiseen tyyliin sovitettuna.

Kokoonpano:

Marko Meijer: laulu, kitara
Timo Mokkila: laulu, tanssi
Mika Saatsi: laulu, rytmisoittimet
Mikael Shemeikka: laulu, haitari, kantele

Spotify

Artikkeli Tohakka 2025 – Bomban talo julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Kulttuurin arvostaminen on sivistyksen mitta. Viihdekylläisessä ajassamme monipuolisen ja valtavirtojen vierellä operoivien kulttuurimuotojen näkyväksi tekeminen ja tilan antaminen punnitsevat kuntien kulttuuritoimen ja -tuotannot. Tuusulan kulttuuri ei ole vain Rantatien muistojen kiillottamista. Kulttuuripitäjän tunnistaa siitä, että se tuottaa kuntalaisilleen moninaisia kulttuurikokemuksia yhdessä taiteilijoiden ja toimijoiden kanssa tarjoten eri ikäisille asukkailleen myös ihmettelyä sekä identiteetin rakennuspalikoita.

Kulttuurivähemmistöjen arvostaminen ja näkyväksi tekeminen legitimioi vähemmistön osaksi yhteisöä ja äänen antaminen mahdollistaa kehittymisen ja tunnettavuuden lisääntymisen osana yhteisöä. Tuusulan kulttuuri operoi moninaista kulttuuria esiin nostaen. Palkinto karjalakielisen musiikin tekijälle on samalla tunnustus koko kieliyhteisölle. Suuren suuret passibot!

Nämä valtavirran viereiset alternative-purot ovat olleet oman elämäni valintoja niin kulttuurin kuluttajana kuin musiikintekijänä Eskimovähemmistöstä karjala-folkiin. Siksi ”Vuoden kulttuurimyönteinen” – palkinnon noutaminen oman kotikyläni kesäkeitaalta, super-monipuolisen kulttuuritarjonnan Tiilitehtaalta, oli minulle suuri ilo ja kunnia. 

Viisitoista vuotta sitten yritin järjestää yhtä konserttia kotikylän harvoin auki olevassa pitkän piipun tehtaassa, kun ajattelin sen voivan olla ihan kelvollinen ja kiinnostava keikkamesta. Pitkän anelemisen jälkeen ajatus tuomittiin mahdottomana. Eilen meitä oli Tuusula-päivän iltaa viettämässä satamääräinen hyväntuulisten ihmisten joukko ja Tiilitehdas on nyt koko Uudenmaan oma alternative-kulttuurikeidas. Jes!

Minä lähden pakkaamaan pian autoani, kun Savonlinnan, Siilifolkin ja Nurmeksen Bomban keikat odottavat. Välipäivänä ajattelin äänittää yhden jakson Uusi-Suistamo -podcastiä. Tuusulan Jokelassa musisoin taiteiden yössä 9.8. klo 19 uuden Tulenlendo -yhtyeeni debyyttikeikalla Jokelan kotikirkossa sekä soolona karjalan kielen päivänä 27.11. klo 18 Jokelan kirjastossa otsikolla ”Paginua da pajatusta”. Tulgua terveh!

Palkintoraha menee kokonaisuudessaan lauluyhtye Bratanoiden ja Tulenlendo -yhtyeen digijulkaisujen tuontantoihin. Heti alkusyksystä saadaan uutta karjalankielistä musiikkia kaikille kuultavaksi. Niin ja jos karjalan kieli kiinnostaa, niin Tuusulan opiston etäkurssit starttaavat taas elokuussa. Ilmoittaudu hyvissä ajoin, koska kaikki kurssini ovat olleet loppuunmyytyjä. Ilmoittautuminen käynnistyy 14.8. klo 13.

Hyviä loppukeziä teilä kaikilla!

Tervehyzin,

karjalahipsteri Levoin Miša

Artikkeli Passibo suuri Tuusulan kunta – Vuoden kulttuurimyönteinen kiittää! julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Karjalahipsteri Levoin Miša soittaa ja laulaa monenlaisia karjalakielisiä lauluja kitaran, domran, ukulelen tai kanteleen säestyksellä. Hän rakastaa karjalan kieltä ja siksi vain karjalaksi laulaa. Kutsu Miša vaikka syntymäpäivien tai muiden tapahtumien ohjelmanumeroksi – karjalaiseksi trubaduuriksi!

Lisätietoa: mika@karjalahipsteri.com / +358 40 220 8848

Miša keikalla

7.11.26 Tohakka-klubi, Bomban talo Nurmes
21.3.26 syntymäpäivät, Helsinki
19.3.26 syntymäpäivät, Helsinki
23.-25.1.26 Karjalan kaikuja -kurssi, Valamon luostari Heinävesi
9.5.25 Karjalainen pruazniekka, Rautalampi
24.-26.1.25 Karjalan kaikuja -kurssi, Valamon luostari Heinävesi
27.11.24 klo 18 ”paginua da pajatusta” Karjalan kielen päivä, Jokelan kirjasto Tuusula
26.11.24 Hämeenlinnan kirjasto
26.10.24 yksityistilaisuus, Järvenpää
15.9.24 klo 15.30 Suistamolaisten muistomerkin paljastamistilaisuus, Laihian hautausmaa
14.9.24 yksityistilaisuus, Joensuu
4.8.24 syntymäpäivät, Lieksa
13.7.24 syntymäpäivät, Jyväskylä
8.5.24 syntymäpäivät, Helsinki

Artikkeli Karjalahipsteri Levoin Miša julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Tänä kezänä piäzet kuundelemah karjalankielistä muuzikkua monessa paikassa. Enzimäzenä Saatsi & Shemeikka ozuttelou Tuuzulan Lottamuzeilla 21.5. Uuzimua-päivän končertassa. Jälgimäne ”Karjalane kezä 2024” -končertta tuasen on Tulenlendo -joukon keikka Kuhmon Rimminkylällä 7.9. Rimmihäi on yksi kolmesta Suomen puolella olijasta vienalaiskylästä. Loimolan Voima ozuttelou 28.6. Huabavezi- da 25.7. Siili-folkkiloissa segä 20.7. Mančissa Il’l’an pruazniekassa i 27.7. Nurmeksen Bomballa suojärveläzien pruazniekassa. Pajojoukko Bratanoida tuasen suat kuulla Järvenpiän pravoslaunoilla kiriköllä Kezä-Kazanskajassa 8.7.

Tulgua terveh karjalazeh kezäh! Lizätieduo: mika@karjalahipsteri.com / +358 40 220 8848

Tänä kesänä pääset kuuntelemaan karjalankielistä musiikkia monessa paikassa. Ensimmäisenä Saatsi & Shemeikka esiintyy Tuusulan Lottamuseolla Uusimaa-päivän konsertissa 21.5. Viimeinen ”Karjalane kezä 2024” -konsertti on Tulenlendo -yhtyeen keikka Kuhmon Rimmin kylällä 7.9. Rimmihän on yksi kolmesta Suomen puolella olevasta vienalaiskylästä. Loimolan Voima esiintyy 28.6. Haapavesi- ja 25.7. Siili-folkeissa sekä 20.7. Ilomantsissa Iljan praasniekassa ja 27.7. Nurmeksen Bomballa suojärveläisten praasniekassa. Lauluyhtye Bratanoita taasen pääset kuulemaan Järvenpään ortodoksisen kirkon Kesä-Kasanskajassa 8.7.

Tervetuloa karjalaiseen kesään! Lisätietoja: mika@karjalahipsteri.com / +358 40 220 8848

Artikkeli Karjalane kezä 2024 – karjalankielistä musiikkia ympäri Suomen julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Omenapuut 24.4.24

AJATTELU, OMENAPUUT JA TYÖUUPUMUS

Tänä vuonna omenapuiden leikkaaminen meni kovin viime tippaan. Pääsiäinen, hiihtolomaviikko ja puutarhanhoidon ulkopuoliset työt johtivat siihen, että pääsin kiipeämään tikapuille vasta viimeisimmällä mahdollisella hetkellä.

Tapanani on ns. ”vanhan kansan” -ohjeen mukaisesti leikata omenapuut keväthangille. Uusimaallekin 23.4. tullut runsas jää- ja lumisade pelasti perinteeni ja sain tänään puumme leikattua loskaiselle hangelle. Luulen, ettei lunta enää huomenna ole.

Pitkän leikkuupäivän hienoja puolia on se, ettei pääse itseään karkuun. Pitää koko ajan katsella napsittavia oksia, miettiä seuraavaa siirtoa ja pysyä tikkailla. Kuulin autojen ja ihmisten kulkemiset, lintujen laulun ja lumen sulamisen sekä tunsin auringon satunnaisen lämmön.

Koska omenapuiden leikkaaminen on minulle hyvin tuttua puuhaa, ehdin myös ajatella.

Ajatteleminen on minun uuden elämänvaiheeni rakkainta tekemistä. On aikoja, jolloin ahmin äänikirjoja, mutta mieluiten viihdyn hiljaisuudessa yksin. Tai ehkäpä paremmin sanoen itseni kanssa.

Kun päätin valita rauhoittumisen uupumuksen sijaan, huomasin pian kuinka paljon olin kaivannut ajattelemista. Pohdiskelu ja hiljentyminen ovat minulle avain luovuuteen ja uuden synnyttämiseen. Samoin kuin kehittymiseen, kehittämiseen ja innovointiin. Rauha toi elämääni takaisin sellaista, mikä oli jo tottunut olemaan piilossa.

Jatkuvasti juosten, parhaani kiireessä yrittäen olin jo hyvin lähellä hukata itseni. Luovan, innovatiivisen ja hymyilevän kaverin.

Minun pitää vielä muistuttaa sinua siitä, etten ollut varsinaisesti väsynyt itse työhöni, enkä koskaan kadottanut uskoani sen merkityksellisyyteen. Rakastin sitä ja pidin itseäni etuoikeutettuna saadessani työskennellä psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten kanssa monialaisuuden keskellä. Olin vain alkanut unohtaa sen, että minun pitäisi huomioida itsenikin. Työ vei minua, enkä minä työtä.

Kroppa kyllä muutamaan kertaan asiasta huomautteli, mutta nekin muistutukset tajusin vasta myöhemmin. Sitten kun oli tilaa ajatella. Ihminen on psykofyysinen olento ja fysiikka antaa meille kyllä niitä merkkejä heikosta jamastamme, jos vain haluamme ja uskallamme niitä kuunnella…

Korvaamattomien työntekijöiden loppusijoituspaikka on hautausmaa. Sinne minä en halunnut parhaassa työiässäni.

Olen saanut näiden uusien työvuosieni aikana lukuisia viestejä siitä, miten esimerkilläni on ollut vaikutusta muidenkin ratkaisuihin. Tänään viimeksi vaihdoimme viestiä minulle tärkeän ystävän ja kollegan kanssa. Hänkin oli päättänyt vähentää työtaakkaansa. Iloitsin ja onnittelin häntä siitä.

Kaikessa työssä on omat raskautensa, rakkautensa, työmääränsä ja ilon hetkensä. Positiivinen stressikin osaa uuvuttaa. Lopulta juuri sinä itse päätät miten työtäsi teet.

Mikä sitten on kyllin hyvä työpanos? No ei ainakaan se minkä aiemmin uskoin suosikkini Esa Tikkasen sanomana. 110% ei ole mahdollinen lukema, kun sata prosenttia on sun koko elämä. Älä huijaa itseäsi sellaiseen mikä ei ole realistista eikä totta.

Anna aikaa ajatuksille ja uskalla ajatella. Lupaan, että se kannattaa.

Jokelassa 24.4.24

Mika Saatsi
työnohjaaja STOry

Artikkeli AJATTELU, OMENAPUUT JA TYÖUUPUMUS julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Pajojoukko Bratanat

Bratanat 6.7.24
(kuva: Sauli Mokkila)

Pajojoukko Bratanat on karjalankielinen lauluyhtye, jonka ohjelmistossa kohtaavat kaikki karjalan eri kielimuodot sekä moninainen kansanmusiikki runonlauluista uuteen nykyfolkiin. Yhtyeen ensimmäinen digi-ep ”Pilbazie” on julkaistu syksyllä 2024. Pilbazie sisältää neljä suistamolaista kansansävelmää bratanamaiseen tyyliin sovitettuna. Kuorotovereina Bratanat laulavat myös bassostemmaa Järvenpään ortodoksisessa kirkkokuorossa.

KARJALA – LAULU – SOITTO – TANSSI

Lisätietoja ja keikkamyynti: +35840 2208848, mika@karjalahipsteri.com

Kokoonpano:

Marko Meijer – laulu, kitara, rytmisoittimet
Timo Mokkila – laulu, tanssi
Mika Saatsi – laulu, kieli- ja rytmisoittimet, kantele
Mikael Shemeikka – laulu, haitari, kanteleet

Pilbazie levynjulkaisutiedote_220924

Bratanat keikalla:

26.9.26 Karjalaiset laulujuhlat, Valamon luostari Heinävesi
17.5.26 vierailijana Loimolan Voiman levyjulkaisukonsertissa, Karjalatalo Helsinki
13.4.26 Blini-ilta, Valamon luostari Heinävesi
1.2.26 Ystäväpiirin juhla, Järvenpään ortodoksinen kirkko
30.8.25 TOHAKKA-klubi, Bomban talo Nurmes
8.7.25 Kesä-Kazanskaja, Järvenpään ortodoksinen kirkko
28.2.25 Valamon luostari, Heinävesi
29.10.24 Suistamolaisten teams-ilta ”Takaisin Suistamolle”
8.7.24 Kesä-Kazanskaja, Järvenpään ortodoksinen kirkko
6.7.24 yksityistilaisuus, Pohja

Artikkeli Bratanat julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Tulenlendo on karjalankielistä rock-muuzikkua luadija joukko. Muuzikassa yhistyy karjalane kanzanperinneh tämän aijan folkih, rockih da päivännouzu-bluesih.

Tulenlendo on vuonna 2024 perustettu karjalankielinen rock-yhtye. Tulenlennon kappaleissa karjalainen kansanperinne kohtaa rockin, folkin ja itäbluesin sekä sähkökitara haitarin. Pitkän linjan soittajien erilaiset taustat rock-, blues-, punk- ja kansanmusiikki-yhtyeistä kuuluvat Tulenlennon karjala-rockissa. Loppuvuonna 2024 yhtye julkaisee suoratoistopalveluihin ensimmäiset kappaleensa: Rakkahus eule riähkä, Liuskučuari ja Päivännouzu. Vuonna 2025 julkaistiin myös kolme uutta digisingleä: Rauha, Suistaman kägi ja Enzimäzestä laulusta. Kaikkien videoiden kuvat on maalannut Opri Sammallähde.

Tulenlendo

Lisätietoja ja keikkamyynti: +358 40 2208848, mika@karjalahipsteri.com

Kokoonpano

Mika Saatsi: laulu, akustinen kitara
Mikael Shemeikka: haitari, laulu
Ari Enqvist: basso
Samuli Mikkola: kitarat, laulu
Sami Kontola: rummut

Tulenlendo keikalla

19.9.26 TOHAKKA-klubi, Bomban talo Nurmes
27.9.25 TOHAKKA-klubi, Bomban talo Nurmes
24.5.25 TOHAKKA-klubi, Bomban talo Nurmes
9.8.24 Tuusulan taiteiden yö, Jokelan kotikirkko

Artikkeli Tulenlendo julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Toimin Erityiskasvatus -lehden kolumnistina vuodet 22-23. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se on Suomen erityiskasvatuksen liitto ry:n jäsenlehti. Leipätyöt -palstani kolumnit löydät lehden lopusta. Kirjoitukset voit lukea myös digitaalisessa muodossa Sel ry:n nettisivuilta. Ohessa kolumnien linkit digiversioihin.

2024/1: Kohtaamisten ketjuja

2023/4: Mielen puutarhassa

2023/3: Muisto vain jää

2023/2: Yhdyspintayhteistyöhön

2023/1: Tinat, toiveet ja lupaukset

2022/4: Koulun kehittäminen kiinnostaa nyt kaikkia

2022/3: Kumiankkakuiskaaja

2022/2: Toivon tuojat

2022/1: Ylpeästi erkkamaikka

Artikkeli Erityiskasvatus -lehden kolumnit 2022-2023 julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.