musiikki arkistot - Karjalahipsteri

TOHAKKA 2026 – BOMBAN TALO

karhip — Fri, 17 Oct 2025 08:01:29 +0000

Läkkä Tohakkah Bomban taloih!

Tohakka-klubit jatkuvat vuonna 2026 karjalankielisen musiikin kotilavalla, Nurmeksen Bomban talolla. Viitenä iltana Bomballa soi moninainen karjalainen musiikki folk-trip-hopista itkulauluun ja karjala-rockista deltabluesiin.

Tohakka tarkoittaa suomeksi ”tohinaa, puhinaa” sekä ”pientä hutikkaa”. Tohakka-klubit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kuulla kotoperäistä ja uhanalaista karjalan kieltä Break Sokos Hotel Bomballe kuuluvan Bomban talon inspiroivassa miljöössä. Viidessä klubi-illassa esiintyvät eteeristä folk-trip-hopia soittava ILMU, karjala-folkin palkittu Loimolan Voima, itkulaulua ja runolaulua yhdistelevä Surento, uutta karjalankielistä rockia soittava Tulenlendo -yhtye sekä karjalankieliset trubaduurit Kaarlon Martiska deltabluesineen ja folkin ja kansanmusiikin rajapinnoilta ammentava Tohakan klubi-isäntä Levoin Miša.

Tohakka-klubin tuottaa karjalahipsteri Mika Saatsi yhteistyössä Break Sokos Hotel Bomban kanssa.

Tohakka-klubi 2026

21.2.26 ILMU (folk-trip-hop)

6.6.26 Loimolan Voima (folk-rock)

29.8.26 Surento (itkulaulu, runolaulu)

19.9.26 Tulenlendo (karjala-rock)

7.11. Kaarlon Martiska (deltablues), Levoin Miša (folk)

TOHAKKA – ainavoluaduzet karjalazet illačut Bomban taloissa

Tulgua terveh kaikin!

Lisätietoa: mika@karjalahipsteri.com

Tohakka esiintyjät 2026

ILMU esiintyy Tohakka-klubilla 21.2.26

Ilmu on Karjalan tasavallasta lähtöisin oleva ja nykyisin Tampereelta käsin operoiva folk-trip-hop -yhtye, joka esittelee uuden sukupolven karjalaista kulttuuria. Yhtyeen inspiraationa toimii muinaisen maan syntyhistoria, kotiseudun luonto, kulttuuri, perinteet ja karjalan kielen kauneus.

Yhtyeen kappaleissa livvinkarjala yhdistyy perinteisiin kansansoittimiin (kantele, jouhikko, tuulipillit) ja nykyään useammin lavalla nähtäviin sähkökitaraan, viuluun ja selloon. ILMU on palkittu vuoden 2021 parhaana venäläisenä etnomusiikkiprojektina (Russian World Music Awards). ILMU on esiintynyt lukuisilla festivaaleilla Suomessa ja Virossa. Kappaleen ”Langat” musiikkivideo voitti parhaan musiikkivideon palkinnon Luleå International Film Festivalilla.

Kokoonpano

Tatiana Tkachenko: laulu, koskettimet, kantele

Aleksei Tkachenko: sähkökitara, koskettimet, sampler, kantele

Nadezhda Gornitcyna: viulu, taustalaulu

Mirva Ormin: jouhikko, basso jouhikko, taustalaulu

Langat (Youtube):

Loimolan Voima esiintyy Tohakka-klubilla 6.6.26

Keväällä 2026 kolmennen levynsä julkaiseva Loimolan Voima saapuu Tohakka-klubille uusien laulujensa kanssa. Vuonna 2020 debyyttialbuminsa Ruttomužikan kyynäl julkaissut yhtye on muutamassa vuodessa tehnyt pitkälle toista sataa keikkaa Suomessa ja ulkomailla sekä palkittu mm. vuoden kansanmusiikkilevystä 2021, vuoden kansanmusiikkitekijänä 2023 ja Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden 2025 yhtyeenä.

Loimolan Voima tekee omintakeiset laulunsa itse perinteitä kunnioittaen, mutta samalla uutta ilmaisua luoden. Akustisten soittimien rinnalla surisevat syntetisaattorit ja helskyy haitari. Veljesten esiintyminen on karjalaista tarinankerrontaa 2020-luvulla.

Kokoonpano

Levoin Miša: laulu, ukulele, akustinen kitara ja lyömäsoittimet

Levoin Miikkula: ukubasso, laulu, PolyD-syntetisaattori, haitari

Ottakkua brihačču (Youtube):

Surento esiintyy Tohakka-klubilla 29.8.26

Yhtyeen muusikot Liisa Matveinen, Emmi Kuittinen ja Emilia Kallonen ovat karjalaiseen ja inkeriläiseen perinteeseen erikoistuneita kansanlaulajia ja itkijöitä. He ovat säveltäneet ja sovittaneet perinteisiä itkuvirsirunoja uusiksi itkulauluiksi, joissa soivat sekä itkun että moniäänisen laulun äänet. Lisäksi ohjelmistossa on perinteisempää itkuvirttä ja yhtyeen säveltämää runolaulua. Moniäänisen laulun lisäksi yhtyeessä soivat kantele ja ukulele.

Surennon musiikki liikkuu moni-ilmeisen surun syvyyksissä sekä elämän taitekohtien kipeydessä ja haikeudessa. Laulujen ja itkuvirsien viesti on kuitenkin toiveikas ja elämänmyönteinen. Mukaan mahtuu myös elämän riemua. Yhtyeen nimi Surento viittaa surevan tai kaipaavan ihmisen olemukseen.

Itkuvirsiin kuuluvat kauniit, vertauskuvalliset, hellittelevät ja kunnioittavat sanat sekä apeutumiseen ja myötäelämiseen virittävä sävelmä ja esitystapa. Itkuvirren tehtävä on saatella kuulijat herkistymään, mahdollisesti myös itkemään.

Kokoonpano

Liisa Matveinen, laulu ja kantele
Emmi Kuittinen, laulu ja ukulele

Emilia Kallonen, laulu

Surento – kolmen itkijän yhtye (Youtube):

Tulenlendo esiintyy Tohakka-klubilla 19.9.26

Tulenlendo on vuonna 2024 perustettu karjalankielinen rock-yhtye. Yhtyeen kappaleissa karjalainen kansanperinne kohtaa rockin, folkin ja itäbluesin sekä sähkökitara haitarin. Pitkän linjan soittajien erilaiset taustat rock-, blues-, samba-, punk- ja kansanmusiikki-yhtyeistä kuuluvat Tulenlennon karjala-rockissa. Vuonna 2024 ja 2025 yhtye julkaisi suoratoistopalveluihin ensimmäiset kappaleensa: Rakkahus eule riähkä, Liuskučuari, Päivännouzu, Rauha, Suistaman kägi sekä Enzimäzestä laulusta.

Kokoonpano

Mika Saatsi: laulu, akustinen kitara

Mikael Shemeikka: haitari, laulu

Ari Enqvist: basso

Samuli Mikkola: sähkökitara, laulu

Sami Kontola: rummut

Suistaman kägi (Youtube):

Kaarlon Martiska & Levoin Miša esiintyvät Tohakka-klubilla 7.11.26

Kaarlon Martiska, oikealta nimeltään Martti Jousimo syntyi vuonna 1973 Otanmäessä, Kainuussa. Hänen ensiesiintymisensä oli veljen kanssa alle 10-vuotiaana poikien Suistamolla syntyneen isän järjestämissä sukujuhlissa Ryynäsjärven rannalla sijaitsevassa Retka-nimisessä talossa. Talo oli rakennettu rautaruukin työntekijöiden vapaa-ajan viettopaikaksi. Isosta koosta johtuen siitä tuli mieleen vanhan ajan karjalainen talo ja oli pihapiirissä oikea savusaunakin, joka illalla lämmitettiin.

Pian Jari otti Martin mukaan jo perustamaansa yhtyeeseen. Yli kymmenen vuoden toiminta Kainuussa lähti lainakappaleista mm. southern rock pioneerin Lynyrd Skynyrdin materiaalista siirtyen sitten suomenkielisen popin kautta omatekoiseen progepunkiin. Yhtye julkaisi 4 omakustannepienlevyä. Sittemmin Martti jatkoi rockmusiikin soittamista useissa yhtyeissä niin Oulussa, Helsingissä kuin Hyvinkäälläkin, jossa nykyisin asuu.

Vuonna 2016 Martti innostui deltabluesista ja aloitti siirtymisen sähköisestä soittamisesta pelkästään akustiseen. Keväällä 2024 Martti näki Miša Saatsin Ylen Kulttuuricoctail-ohjelmassa, mistä syntyi innostus alkaa opiskella suvikarjalaa Mišan Tuusulan opistossa etänä vetämillä kursseilla. Tämä johti omien deltablueskappaleiden kääntämiseen suvikarjalaksi.

Toine muailman voina (Youtube):

Karjalahipsteri Levoin Miša (Mika Saatsi)on musiikintekijä, tuottaja, karjalan kielen opettaja sekä kielen ja kulttuurin elvyttäjä. Soolokeikolla Miša esittää omien kappaleiden lisäksi valikoituja paloja vuosien varrella mukaan tarttuneista lauluista. Koskaan ei voi tietää millä soittimilla lauluja säestetään. Mitähän Mišalla on tällä kertaa Bomballa mukanaan laulu- ja soittorepussaan?

Svätöi pihlaja (Youtube):

Artikkeli TOHAKKA 2026 – BOMBAN TALO julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Kesälomasta kesälomaan – karjalahipsterin työvuosi 24-25

karhip — Wed, 28 May 2025 15:18:10 +0000

Polkupyörävaeltajat Rauhassa

Ei pääse koira karvoistaan… Pitkään koulussa työskennelleenä hahmotan työvuoteni edelleen kesälomasta kesälomaan, ikään kuin lukuvuoden mitassa. Tänään oli kevään viimeinen työnohjaus ja huomenna helatorstaina ensimmäinen lomapäiväni. Olo on onnellinen ja mieli iloinen.

Usein kun tapaan vanhoja tuttuja naamoja niin kysymys minulle kuuluu, että minkäs verran sinä teet sitä työnohjausta. Somepäivitysteni kautta yliedustuu karjalan kieli, musiikki ja kultturityöt vaikka tottahan se on, että silläkin saralla työni on moninaista. Silti se oma päätyöni on työnohjaus.

Työnohjaukselle ja sairaalaopetukselle on yhteistä se, ettei työn sisällöstä ja ohjausprosesseista somessa avauduta eikä arkea jaeta. Työnohjaajan tärkein työväline on luottamus ja vain sen päälle voi olla annettavaa sekä huolissa ja umpisolmuissa että työn kehittämisen kysymyksissä tai onnistumisen jakamisessa. Ilman luottamusta työnohjaaja ei voi tehdä työtään. Siksi en jaa somessa juuri mitään työnohjaukseen liittyvää.

Työkauden päätteeksi on kuitenkin paikallaan kerrata mitä työnohjaus on omalta osaltani viimeisen vuoden ollut. Olkoon tämä koonti sellainen luvallinen kurkistus minun työnohjaajuuteeni.

Asiakkaita minulla oli tänä työkautena yhteensä 34 kappaletta ja ohjattavia työntekijöitä 148. Ryhmiä ohjasin eniten (23) ja yksilöasiakkaita minulla oli 11. Suurin osa työnohjauksista tapahtui opetusalalla työskentelevien ammattilaisten kanssa (22 asiakasta). Esihenkilöt (6 asiakasta), asiantuntijatyöntekijät (4 asiakasta) sekä sote-ammattilaiset (3 asiakasta) olivat muita työnohjauksen kohderyhmiä. Tiedostan, että opetusala on ominta aluettani, mutta iloitsen mahdollisuudesta työskennellä myös muiden alojen ammattilaisten kanssa. Etäohjausta osin tai kokonaan annoin viidelle asiakkaalle.

Prosessit vaihtelivat yhdesta kerrasta pidempijaksoisiin prosesseihin. Yleensä ohjauskertojen määrä vaihtelee kolmen ja kymmenen välillä. Keskiarvo on ehkä kuuden tapaamisen tienoilla. Lyhyempien, esim. kriisiohjausten, rinnalla minulla on ollut tänäkin vuonna pidempiä useamman vuoden prosesseja. Ensimmäisille omille pitkille prosesseille jouduin tänä keväänä sanomaan heipat, vaikka esiin nousi toive jatkaa ”vielä yksi vuosi”. Pitkissä prosesseissa pidän tärkeänä, että yhteistyöstä sovitaan vuosi kerrallaan tiedostaen samalla se, että jossain vaiheessa (max. 5 vuotta) on ohjaajaa vaihdettava. Irrottaminen pitää osata tehdä ennen kuin molempien eväät on syöty. Kaikesta huolimatta huomasin itsessäni suurta haikeutta pitkäaikaisen hyvän yhteistyön päättyessä muutama viikko sitten.

Kovin usein työnohjauksessa käsiteltävät teemat ovat universaaleja työtehtävistä ja itse substanssista riippumattomia työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen linkittyviä kysymyksiä. Työnohjaajan tehtävä ei ole tulla kertomaan ”miten ne työt pitää hoitaa” vaan auttaa ja ohjata oleellisten asioiden äärelle – luottamusta rakentamalla ja osaamista vahvistamalla. Toki usein myös konsultatiivinen työote on sovitusti läsnä, jos asiakkaan oma toivomus sellainen on.

Viiden vuoden työnohjaajuus on irrottanut minut entisestä työroolistani. Tiedostan, että alkuun piti sinnitellä sen kanssa, ettei johda, opeta ja kouluta sekä vie näin toimijuutta henkilöiden omasta työstä. Pitkän esimiesuran haittoja huomasin olevan yllättävän paljon. Poisoppiminen vei aikaa ja vaati tietoista ammatillisuuden uudelleen kalkulointia. Toisaalta olen äärimmäisen iloinen siitä parinkymmenen vuoden reksi- ja sairaalaopetuskokemuksesta. Noissa rooleissa olen ehtinyt kokea monenlaisia tilanteita sekä oppinut pikaorientoitumaan yllättäviin tilanteisiin arjessa ja kriiseissä avoimin mielin.

Olen iloinen, että minulla on ollut mahdollisuus myös työn reflektointiin TO-ukkojen: Jukan, Jussin ja JP:n kanssa. Itsenäisen työn varjopuolia on yksintekeminen. Siksipä suuret kiitokset tuolle kolmikolle!

Työnohjaamisen rinnalla sain kunnian kouluttaa keväällä Pirkanmaan rehtoreita toimintakulttuurin ja muutoksen johtamisesta sekä syksyllä opettajia Joensuun seudun vesossa teemalla ”Hyvinvointi, osallisuus ja vaativuus koulutyön kehittämisessä”. Yhden erityiskoulun ja yhden ison alakoulun toimintakulttuurin kehittämisessä olin kouluttaja-fasilitaattorina. Hauska oli huomata, että tämä oli ensimmäinen työvuosi, kun luennoin useammin karjalan kielen ja kulttuurin teemoista kuin opetusalan erityiskysymyksistä mm. Karjalasta kolttien maille -seminaarissa, Hämeenlinnan kirjastossa sekä Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen ja kulttuurin opiskelijoille. SnellmanEDU:n tilaamana vedimme kiinnostavaa kokonaisuutta ”Karjalaisuus, evakkouden jäljet ja karjalaisen kulttuurin jatkumo” Kuopiossa, Varkaudessa ja Iisalmessa Hellä Neuvonen-Seppäsen kanssa. Valamon luostarissa isännöin ja koulutin tammikuussa viikonloppukurssin ”Karjalan kaikuja tästä hetkestä huomiseen”.

Seuraavan kahden ja puolen kuukauden ajaksi laitan työnohjaajuuden vähän syrjempään ja keskityn muihin juttuihin. Lähipäivinä kaikki ylimääräiset kanavat ovat kiinni, kun polkupyörävaellamme vielä tarkemmin määrittelemättömässä paikassa. Silloin minut tavoittaa parhaiten savumerkeillä. Jos olosuhteet ovat suosiolliset.

Karjalankielisen musiikin tekijänä iloitsen 30.5. kuunneltavaksi tulevasta Tulenlendo-yhtyeen Rauha-kappaleen julkaisusta. Laulussa yhdistyvät kaksi ammatillista rakkauttani: psykiatria ja Karjala. Kesällä Loimolan Voimaa voi nähdä vaikkapa Riäkkylän Kihauksessa 28.6. ja vuoden yhtyeeksi valittuna Kaustinen Folk Music Festivalilla 11.-12.7. Heinäkuussa menemme reiluksi viikoksi GMC:n studioon lunastamaan Risteys-palkintomme äänittäjän kera. Uutta Loimolaa kuullaan singlejulkaisuna tulevana syksyna. Kolmas albumi julkaistaan alkuvuonna 2026.

Tohakka-klubi pyörähtää kesällä pariinkin kertaan Nurmeksen Bomballa: 14.6. ja 30.8. Ilokseni pääsimme laajentamaan tuon tuottamani klubin Pohjois-Karjalan maakuntapäivän (30.8.) tapahtumaksi ”Bomban Tohakaksi”. Tämä karjalane kul’ttuurapäivä yhdistää käsityöpajat, runouden, kirjallisuuden sekä karjalankielisen musiikin. Illan päätteeksi lavalle nousevat Bratanat ja Burlakat.

Ensi syksyn karjalan kielen etäopetuskursseilla on jo omat aikataulunsa. Alkeis- ja jatkokurssit vedän tuttuun tyyliin maanantai-iltaisin. Tuusulan opiston sivuilta löytyy hakuohjeet ja ajankohdat. Loppukesän ja alkusyksyn jännitän, miten omille karjalan kielen elvytyshankkeen projektihakemuksilleni käy. Mielellään jatkaisin podcastien, audiovideoiden ja oppimateriaalien tuottamista. Päättyvän työvuoden hedelminä voit käydä kuuntelemassa Spotifysta Oleksein Markan suakkunat tai uusimmat jaksot Uusi Suistamo -podcastista sekä tutustua Suistamon paginua -kanavaan Youtubessa.

Kiitos kaikille ihanille ihmisille kohtaamisista työvuotena 24-25!

Hyvä keziä! Pidäkkiä vesseliä, a elgiä vai kaiken aigua olgo ni vesselässä

Mika Saatsi / Levoin Miša

Artikkeli Kesälomasta kesälomaan – karjalahipsterin työvuosi 24-25 julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Tohakka 2025 – Bomban talo

karhip — Fri, 15 Nov 2024 12:09:23 +0000

Läkkä Tohakkah Bomban taloih!

Karjalankielinen musiikki saa oman kotinsa Nurmeksen Bomban talolta, kun Tohakka-klubit käynnistyvät vuonna 2025. Kuutena iltana Bomban talolla raikaa folk, rock sekä perinteisempi karjalainen kansanmusiikki.

Tohakka tarkoittaa suomeksi ”tohinaa, puhinaa” sekä ”pientä hutikkaa”. Tohakka-klubit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kuulla kotoperäistä ja uhanalaista karjalan kieltä Nurmeksen Bomban talon inspiroivassa miljöössä. Kuudessa klubi-illassa esiintyvät karjala-folkin palkittu Loimolan Voima, perinteitä ja uutta folkia yhdistelevä Sattuma, uutta karjalankielistä rockia soittava Tulenlendo -yhtye sekä perinteisempää karjalaista musiikkia esittävä Pajojoukko Bratanat.

Tohakka-klubin isäntänä ja tuottajana toimii karjalahipsteri Mika ”Levoin Miša” Saatsi yhteistyössä Break Sokos Hotel Bomban kanssa.

Tohakka-klubi 2025

4.1. Loimolan Voima
15.3. Sattuma
24.5. Tulenlendo
14.6. Loimolan Voima
30.8. Pajojoukko Bratanat
27.9. Tulenlendo

TOHAKKA – ainavoluaduzet karjalazet illačut Bomban taloissa

Tulgua terveh kaikin!

Lisätietoa: mika@karjalahipsteri.com

Tohakka esiintyjät 2025

Loimolan Voima

Loimolan Voima esiintyy Tohakka-klubilla 4.1.25 ja 14.6.25

Vuonna 2020 debyyttialbuminsa Ruttomužikan kyynäl julkaissut yhtye on muutamassa vuodessa tehnyt yli sata keikkaa, vieraillut Saksassa ja Virossa, julkaissut kaksi albumia, palkittu vuoden kansanmusiikkilevystä 2021, vuoden kansanmusiikkitekijänä 2023 ja Risteys-palkinnolla 2024.

Loimolan Voima tekee omintakeiset laulunsa itse perinteitä kunnioittaen, mutta samalla uutta ilmaisua luoden. Akustisten soittimien rinnalla surisevat syntetisaattorit ja looper luo kerroksia historiasta tähän päivään.

Kokoonpano

Levoin Miša: laulu, ukulele, akustinen kitara, looper, melodica ja lyömäsoittimet
Levoin Miikkula: ukubasso, laulu, PolyD-syntetisaattori, melodica

Meččäkirikkö

Sattuma

Sattuma folk band esiintyy Tohakka-klubilla 15.3.25

Arto Rinteen luotsaama Sattuma folk-yhtye on perustettu Petroskoissa vuonna 2003. Yhtye on julkaissut kahdeksan albumia ja keikkaillut Karjaloiden lisäksi Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa. Vuonna 2024 Sattuma julkaisi uuden Karjalasta Karjalaan levyn, jonka jokaisen kappaleen tarina liittyy tavalla tai toisella Karjalaan, sen historiaan ja nykyaikaan. Levyltä löytyy sekä iloista folk-revittelyä ja kuplettia että maailmanmenoa pohdiskelevaa balladia. Laulukielinä ovat suomi, karjala ja Äänisniemen venäjän murre.

Kokoonpano:

Arto Rinne: laulu, kitara, haitari
Eila Rinne: viulu, laulu

Kotiranta

Tulenlendo

Tulenlendo esiintyy Tohakka-klubilla 24.5.25 ja 27.9.25

Tulenlendo on vuonna 2024 perustettu karjalankielinen rock-yhtye. Tulenlennon kappaleissa karjalainen kansanperinne kohtaa rockin, folkin ja itäbluesin sekä sähkökitara haitarin. Pitkän linjan soittajien erilaiset taustat rock-, blues-, punk- ja kansanmusiikki-yhtyeistä kuuluvat Tulenlennon karjala-rockissa. Loppuvuonna 2024 yhtye julkaisi suoratoistopalveluihin ensimmäiset kappaleensa: Rakkahus eule riähkä, Liuskučuari ja Päivännouzu.

Kokoonpano:

Mika Saatsi: laulu, akustinen kitara
Mikael Shemeikka: haitari, laulu
Ari Enqvist: basso
Samuli Mikkola: sähkökitara, laulu
Juho Kaskinen: rummut

Spotify

Pajojoukko Bratanat

Pajojoukko Bratanat esiintyy Tohakka-klubilla 30.8.25

Pajojoukko Bratanat on karjalankielinen lauluyhtye, jonka ohjelmistossa kohtaavat kaikki karjalan eri kielimuodot sekä moninainen kansanmusiikki runonlauluista uuteen nykyfolkiin ja suakkunoista prisatkah. Yhtyeen ensimmäinen digi-ep ”Pilbazie” on julkaistu syksyllä 2024. Pilbazie sisältää neljä suistamolaista kansansävelmää (Viikon vuotin, Huold on äijäl, Tulen syndy ja Tuutine tuuti) bratanamaiseen tyyliin sovitettuna.

Kokoonpano:

Marko Meijer: laulu, kitara
Timo Mokkila: laulu, tanssi
Mika Saatsi: laulu, rytmisoittimet
Mikael Shemeikka: laulu, haitari, kantele

Spotify

Artikkeli Tohakka 2025 – Bomban talo julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.

Taiteellinen työskentely

karhip — Wed, 15 Jul 2015 12:46:03 +0000

Power Pills. Created back in 2013

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Aenean commodo ligula eget dolor. Aenean massa. Cum sociis natoque penatibus et magnis.

Adis parturient montes, nascetur ridiculus mus. Donec quam felis, ultricies nec, pellentesque eu, pretium quis, sem. Nulla consequat massa quis enim.

Aenean commodo ligula eget dolor. Aenean massa. Cum sociis natoque penatibus et magnis. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit.

Artikkeli Taiteellinen työskentely julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalahipsteri.