Kulttuurin arvostaminen on sivistyksen mitta. Viihdekylläisessä ajassamme monipuolisen ja valtavirtojen vierellä operoivien kulttuurimuotojen näkyväksi tekeminen ja tilan antaminen punnitsevat kuntien kulttuuritoimen ja -tuotannot. Tuusulan kulttuuri ei ole vain Rantatien muistojen kiillottamista. Kulttuuripitäjän tunnistaa siitä, että se tuottaa kuntalaisilleen moninaisia kulttuurikokemuksia yhdessä taiteilijoiden ja toimijoiden kanssa tarjoten eri ikäisille asukkailleen myös ihmettelyä sekä identiteetin rakennuspalikoita.

Kulttuurivähemmistöjen arvostaminen ja näkyväksi tekeminen legitimioi vähemmistön osaksi yhteisöä ja äänen antaminen mahdollistaa kehittymisen ja tunnettavuuden lisääntymisen osana yhteisöä. Tuusulan kulttuuri operoi moninaista kulttuuria esiin nostaen. Palkinto karjalakielisen musiikin tekijälle on samalla tunnustus koko kieliyhteisölle. Suuren suuret passibot!

Nämä valtavirran viereiset alternative-purot ovat olleet oman elämäni valintoja niin kulttuurin kuluttajana kuin musiikintekijänä Eskimovähemmistöstä karjala-folkiin. Siksi ”Vuoden kulttuurimyönteinen” – palkinnon noutaminen oman kotikyläni kesäkeitaalta, super-monipuolisen kulttuuritarjonnan Tiilitehtaalta, oli minulle suuri ilo ja kunnia. 

Viisitoista vuotta sitten yritin järjestää yhtä konserttia kotikylän harvoin auki olevassa pitkän piipun tehtaassa, kun ajattelin sen voivan olla ihan kelvollinen ja kiinnostava keikkamesta. Pitkän anelemisen jälkeen ajatus tuomittiin mahdottomana. Eilen meitä oli Tuusula-päivän iltaa viettämässä satamääräinen hyväntuulisten ihmisten joukko ja Tiilitehdas on nyt koko Uudenmaan oma alternative-kulttuurikeidas. Jes!

Minä lähden pakkaamaan pian autoani, kun Savonlinnan, Siilifolkin ja Nurmeksen Bomban keikat odottavat. Välipäivänä ajattelin äänittää yhden jakson Uusi-Suistamo -podcastiä. Tuusulan Jokelassa musisoin taiteiden yössä 9.8. klo 19 uuden Tulenlendo -yhtyeeni debyyttikeikalla Jokelan kotikirkossa sekä soolona karjalan kielen päivänä 27.11. klo 18 Jokelan kirjastossa otsikolla ”Paginua da pajatusta”. Tulgua terveh!

Palkintoraha menee kokonaisuudessaan lauluyhtye Bratanoiden ja Tulenlendo -yhtyeen digijulkaisujen tuontantoihin. Heti alkusyksystä saadaan uutta karjalankielistä musiikkia kaikille kuultavaksi. Niin ja jos karjalan kieli kiinnostaa, niin Tuusulan opiston etäkurssit starttaavat taas elokuussa. Ilmoittaudu hyvissä ajoin, koska kaikki kurssini ovat olleet loppuunmyytyjä. Ilmoittautuminen käynnistyy 14.8. klo 13.

Hyviä loppukeziä teilä kaikilla!

Tervehyzin,

karjalahipsteri Levoin Miša

Tänä kezänä piäzet kuundelemah karjalankielistä muuzikkua monessa paikassa. Enzimäzenä Saatsi & Shemeikka ozuttelou Tuuzulan Lottamuzeilla 21.5. Uuzimua-päivän končertassa. Jälgimäne ”Karjalane kezä 2024” -končertta tuasen on Tulenlendo -joukon keikka Kuhmon Rimminkylällä 7.9. Rimmihäi on yksi kolmesta Suomen puolella olijasta vienalaiskylästä. Loimolan Voima ozuttelou 28.6. Huabavezi- da 25.7. Siili-folkkiloissa segä 20.7. Mančissa Il’l’an pruazniekassa i 27.7. Nurmeksen Bomballa suojärveläzien pruazniekassa. Pajojoukko Bratanoida tuasen suat kuulla Järvenpiän pravoslaunoilla kiriköllä Kezä-Kazanskajassa 8.7.

Tulgua terveh karjalazeh kezäh! Lizätieduo: mika@karjalahipsteri.com / +358 40 220 8848

Tänä kesänä pääset kuuntelemaan karjalankielistä musiikkia monessa paikassa. Ensimmäisenä Saatsi & Shemeikka esiintyy Tuusulan Lottamuseolla Uusimaa-päivän konsertissa 21.5. Viimeinen ”Karjalane kezä 2024” -konsertti on Tulenlendo -yhtyeen keikka Kuhmon Rimmin kylällä 7.9. Rimmihän on yksi kolmesta Suomen puolella olevasta vienalaiskylästä. Loimolan Voima esiintyy 28.6. Haapavesi- ja 25.7. Siili-folkeissa sekä 20.7. Ilomantsissa Iljan praasniekassa ja 27.7. Nurmeksen Bomballa suojärveläisten praasniekassa. Lauluyhtye Bratanoita taasen pääset kuulemaan Järvenpään ortodoksisen kirkon Kesä-Kasanskajassa 8.7.

Tervetuloa karjalaiseen kesään! Lisätietoja: mika@karjalahipsteri.com / +358 40 220 8848

Koska omenapuiden leikkaaminen on minulle hyvin tuttua puuhaa, ehdin myös ajattella. Ajatteleminen on minun uuden elämänvaiheeni rakkainta tekemistä.

Toimin Erityiskasvatus -lehden kolumnistina vuodet 22-23. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se on Suomen erityiskasvatuksen liitto ry:n jäsenlehti. Leipätyöt -palstani kolumnit löydät lehden lopusta. Kirjoitukset voit lukea myös digitaalisessa muodossa Sel ry:n nettisivuilta. Ohessa kolumnien linkit digiversioihin.

2024/1: Kohtaamisten ketjuja

2023/4: Mielen puutarhassa

2023/3: Muisto vain jää

2023/2: Yhdyspintayhteistyöhön

2023/1: Tinat, toiveet ja lupaukset

2022/4: Koulun kehittäminen kiinnostaa nyt kaikkia

2022/3: Kumiankkakuiskaaja

2022/2: Toivon tuojat

2022/1: Ylpeästi erkkamaikka

Karjalan kieltä voi Suomessa opiskella Itä-Suomen yliopistossa sekä vapaan sivistystyön kentällä esimerkiksi kansanopistoissa. Tuusulan opistoon minut houkutteli karjalaa opettamaan opiston rehtori Timo Rusanen keväällä 2021 ja ensimmäiset karjalan kielen ja kulttuurin alkeiskurssit pidin lukuvuonna 21-22.

Opetusmuodoksi valikoitui heti alkuun etäopetus. Tietysti pandemia oli yksi syy verkko-opetuksen valintaan, mutta minulla oli heti aluksi ajatus siitä, että jos opetusta pystytään tarjoamaan ympäri Suomen, kurssit täyttyvät opiskelijoista. Oikeassa olin. Etäopetuksen avulla kynnys aloittaa karjalan kieleen ja kulttuuriin tutustuminen aivan alkeistasolta on matala. Ja juuri matalan kynnyksen kielenopetusta uhanalainen karjalan kieli tarvitsee.

Tuusulan opiston lukuvuoteen 23-24 olemme suunnitelleet taas uudet kurssit sekä syksylle että keväälle. Alkeiskurssi starttaa jo heti elokuussa maanantaina 28.8. Tämä vuoden kursseja on pidennetty kahdeksaan tapaamiseen eli opiskelutunteja on yhteensä 16. Sähköinen materiaali jaetaan kurssin osallistujille. Luvassa on perustason opiskelua, jossa heti alusta lähtien päästään harjoittelemaan puhumista. Kotiläksyt (kodiruavot) kuulustellaan Kahootissa pelaamalla (kizuamalla) ja jokainen opetuskerta päättyy Mišan kulttuurinurkkaan (kul’ttuuračuppuh), jossa luodaan lyhyitä katsauksia keskeisiin karjalaisen kulttuuriin piirteisiin. Kielihän on aina myös kulttuurin ja historian peili.

Read more
Palaute verkostotyön koulutuksesta 31.3.23

Oman työhistoriani tärkeimpiä oivalluksia on ollut verkostoyhteistyön merkityksen ymmärtäminen. Kun huoli lapsen tai nuoren koulunkäynnistä ylittää sen kynnyksen, että mukaan tarvitaan muita ammattilaisia oppilaan ja perheen kanssa työskentelyyn, avautuu samalla uusia mahdollisuuksia vaikeuksien voittamiseen.

Aina pedagogiset keinot ei riitä, vaan mukaan tarvitaan opiskeluhuoltoa, perhetyötä tai muuta lastensuojelullista yhteistyötä. Toisinaan lisääntyneet psyykkisen puolen ongelmat vaativat perustason opiskeluhuollon rinnalle matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, kasvatus- ja perheneuvolan asiantuntemusta tai lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoa.

Perheiden kanssa työskentely on oleellisen tärkeä osa koulunkäynnin haasteissa. Yhteistyön rakentamiseen kannattaa satsata, sillä hyvässä ja toisia arvostavassa verkostotyössä meidän on helpompi viedä eteenpäin vaikeiltakin tuntuvia asioita.

Read more

Raataja väsyy myös tunteissaan ja lopulta voimattomuus alkaa syödä itseluottamusta. Ei ole yhtä insinööritieteen kaavaa, jolla uupumus estetään. Minun on itse tunnistettava ja löydettävä hälytysmerkit. Läheisillä ja työtovereilla voi olla mahdollista näitä merkkejä nähdä ja myös auttaa näkemään.

Prinsessapatsaalla Kellokosken puistossa

On tullut aika kiittää yhteistyöstä. Jätän Kalliomaan koulun rehtorin tehtävät ja suuntaan moninaiseen yrittäjyyteen.

Tulin Kalliomaan kouluun 1998 nuorena erityisluokanopettajana, joka elätteli toiveita oppia ymmärtämään jokin erityisopetuksen osa-alue vähän peruusteellisemmin. Jättäessäni sairaalaopetuksen taakseni, uskallan liittää ammattiini työnohjaaja-STOry:n lisäksi määreen vaativan erityisen tuen asiantuntija.

Työssäni lasten- ja nuorisopsykiatrisen sairaalakoulun rehtorina olen huomannut sen miten elintärkeää eteenpäin menemiselle on luottamuksen rakentamisen taito. Jos haluat saada muutosta, sinun pitää antaa sille mahdollisuus. Sinun pitää luottaa toiseen, valaa häneen uskoa muutokseen ja ohjata pois vanhoista tavoista ja tottumuksista.

On tullut aika kiittää kahdestakymmenestäneljästä vuodesta. Tulin Tuusulan kunnan Kalliomaan kouluun erityisluokanopettajaksi vuonna 1998. Vuodesta 2001 olen toiminut sairaalareksinä. Pitkään työrupeamaan on mahtunut lukematon määrä erilaisia työtehtäviä ja merkityksellisiä kohtaamisia.

Omaan ihmiskäsitykseeni sekä elämänasenteeseeni työskentely moniammatillisessa viitekehyksessä Kellokosken huippuammattilaisten kanssa on jättänyt merkityksellisimmän jäljen. Psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskentely on opettanut paljon kohtaamisen merkityksestä sekä tulevaisuudenuskon luomisen tärkeydestä.

Tunteet ja ajatukset tulevat ja menevät aaltoina, emmekä voi niitä kahlita. Meillä on luontainen halu kuulua ryhmään ja jaamme ryhmässä arvomme sekä moraalimme. Jos työ tai työryhmän arvot tuntuvat vieraalta, on ryhmään sitoutuminen todennäköisesti vaikeampaa tai saattaa jäädä kokonaan syntymättä.

Perusteletko sinä tekojasi kertomalla muille olevasi ”vain tällainen”? Antaako tietty persoonallisuus luvan esimerkiksi laukoa persoonansa suojista mitä vaan sylki suuhun tuo, ”koska minä nyt vaan olen tällainen”?

Valmistuin työnohjaajaksi HY+:n järjestämästä reilun kahden vuoden koulutuksesta 15.9.21. Oma koulutusmatkani oli moninainen matka itseeni. Lopputyöni teoreettisen ytimen muodostivat blogiin kirjatut teesit – ikään kuin muistutukseksi itselleni uudesta ammatillisuudestani.

Elo-syyskuun mediailmatila koulun viitekehyksessä ei ole ollut sieltä hilpeimmästä päästä. Ensin odoteltiin Koskelan surman tuomioita, sitten spekuloitiin tuomioiden kohtuullisuudella ja poikien vankilassa kuntoutumisella ja samaan syssyyn Ilta-Sanomat kertoi moniäänisessä juttusarjassaan ”Mikä Suomen koululaitoksessa on pielessä?”. Likipitäen kaikki oli pielessä… Väsyneiden opettajien ääni levisi isolla äänitorvella joka kolkkaan. Liikaa kehittämistä, erilaisia oppilaita, resurssien vähyyttä ja hankesulkeisia. Iloitsin siitä, että ratkaisujakin haettiin. Oppilailtakin.

Tulen kasvatuksen kentältä ja opetus- ja johtamistyötäni on jo vuosia ohjannut kognitiivis-konstruktivistinen oppimiskäsitys. Oppija ja opettaja/ohjaaja ovat yhdessä oppimistilanteessa. Oppija rakentaa uuden tiedon ja taidon oman osaamisensa päälle konstruoiden eli hahmotellen ja uutta tietoa entisen päälle kasvattaen. Ohjaaja tukee oppilasta prosessissa ja tarjoaa oppijan oppimistyyliin ja osaamistasoon sopivia rakenuspalikoita, joista oppija itse konstruoi asian eli oppii. Opettaja ei ole tiedon kaataja.

Työnohjaajan ja työnohjattavan (ryhmä tai yksilö) roolit ovat hyvin samankaltaisia. Yhteisen dialogin kautta hahmotetaan työtä, sen perustehtävää ja rakenteita, ymmärtäen samalla myös tunnepuolen vaikutuksen sekä johtamiseen liittyvät elementit. Tämän lisäksi työnohjauksessa on tärkeä hahmottaa koko ympärillä oleva systeemi, koska hyvin moni asia vaikuttaa työn tekemiseen, siitä nauttimiseen ja jaksamiseen.

Yksilö ei ole erillinen soturi shakkipelilaudalla, vaan kaikki nappulat liittyvät yhteiseen työhön. Jokainen työntekijä tuo työhön mukanaan oman historiansa niin työroolissa kuin koko elämäntarinansa. Tietoiset ja tiedostamattomat kokemukset ovat ohjanneet ja ohjaavat meidän valintojamme työssä yksin sekä yhdessä toisten kanssa.

Read more

Karjalahipsteri Levoin Miša soittua pajattau karjalaksi monenmoizie karjalankielizie pajoloi gituaran, domran, ukulelen libo kandelehen ker. Hiän on rakas karjalah, sentäh vai karjalaksi pajattau. Roindupäivih da mihtahto soittajazih kuču vai Miša paikalla karjalazeksi pajoniekaksi!

Karjalahipsteri Levoin Miša soittaa ja laulaa monenlaisia karjalakielisiä lauluja kitaran, domran, ukulelen tai kanteleen säestyksellä. Hän rakastaa karjalan kieltä ja siksi vain karjalaksi laulaa. Kutsu Miša vaikka syntymäpäivien tai muiden tapahtumien ohjelmanumeroksi – karjalaiseksi trubaduuriksi!

Lisätietoa: mika@karjalahipsteri.com / +358 40 220 8848

Miša keikalla

27.11.24 klo 18 ”paginua da pajatusta” Karjalan kielen päivä, Jokelan kirjasto Tuusula

4.8.24 syntymäpäivät, Lieksa

13.7.24 syntymäpäivät, Jyväskylä

8.5.24 syntymäpäivät, Helsinki

Karjalankielisen Saatsi & Shemeikka -duon takaa löytyvät Mika ”Levoin Miša” Saatsi ja Mikael Shemeikka. Duon ohjelmisto koostuu vanhoista Shemeikan-suvun runonlauluista uunituoreeseen nykyfolkiin. Mukana on karjalaisia klassikoita, lainoja Tveristä ja Vienasta sekä molempien omia sävellyksiä.

Mika Saatsi: laulu, kitara, domra, 5-kielinen kantele

Mikael Shemeikka: laulu, haitari, 5- ja 11-kielinen kantele

Saatsi & Shemeikka. Suistamo & Karjala.

Keikat ja lisätietoa: Miša +358 40 2208848 / mika@karjalahipsteri.com

Saatsi & Shemeikka keikalla

24.7.24 klo 21 Pikku Kirkko Savonlinna – Pielinen Soi -konsertti

2.7.24 klo 18 Hurtan Holvi Lieksa – Pielinen Soi -konsertti

21.5.24 klo 11.30 Lottamuseo Tuusula ”Uusimaa-päivän” -tapahtuma

3.5.24 klo 19.30 Rientola Vieremä

Tulenlendo on karjalankielistä folk-rock -muuzikkua luadija joukko. Muuzikassa yhistyy karjalane kanzanperinneh tämän aijan folkih, rockih da päivännouzu-bluesih. Pajot kirjottau Levoin Miša i yhes nih puhalletah hengi.

Tulenlendo on 5-henkinen karjalankielinen folk-rock -kokoonpano, joka yhdistelee vanhaa karjalaista kansanperinnettä nykyfolkiin, rockiin ja itäbluesiin. Mika Saatsi vastaa kappaleiden sävellyksistä ja sanoituksista. Sovitukset yhtye tekee yhdessä.

Kokoonpano

Mika Saatsi: laulu, akustinen kitara

Mikael Shemeikka: haitari, laulu

Ari Enqvist: basso

Samuli Mikkola: kitara, laulu

Tulenlendo 2024

Tulenlendo keikalla

9.8.24 Tuusula